Moni paikkakunta on jälleen kevään tapaan sulkenut liikuntapaikkoja kiihtyneen koronavirustilanteen takia. Rauma yrittää pitää urheilupaikat auki viimeisen asti.
– Pyrimme pitämään liikuntapaikat niin kauan auki kuin se meille sallitaan, kuten esimerkiksi museot ja kirjastotkin. Niillä on iso vaikutus ihmisten mielenterveyteen ja ne ovat elämää normalisoivia tekijöitä, sivistystoimialajohtaja Soile Strander sanoo.
Rauma kuuntelee päätöksenteossa tarkalla korvalla alueellisen tartuntatautien torjunnan työryhmän (ATTR), aluehallintoviraston ja terveysviranomaisten linjauksia ja suosituksia.
Tavallisen kansalaisen voi olla välillä vaikea pysyä perässä, kun rajoituksia, määräyksiä, linjauksia, suosituksia ja ohjeita sinkoilee hallitukselta, Sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), sairaanhoitopiireiltä (SHP), aluehallintovirastoilta (avi), kunnilta ja kaupungeilta, lajiliitoilta sekä seuroilta.
– Siltä osin rajoitukset ovat melko selkeät, että jos puhutaan aikuisten harrastusryhmistä sisätiloissa, niitä ei ole. Ymmärrän sikäli harrastustoiminnan rajoitukset hyvin, että jos ihmisiä kehotetaan esimerkiksi etätöihin pois työpaikoilta, niin ei se ole oikein linjassa, että harrastuspaikoilla ollaan koolla isoilla joukoilla, Strander toteaa.
Sisätiloissa alle 15-vuotiaiden toimintaa on edelleen mahdollista pyörittää Raumalla viranomaisohjeistusta noudattaen. Kaupunki haluaakin taata erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen.
Koronaviruksen vaikutuksia terveydelle saamme seurata mediasta harva se päivä, mutta seurauksensa on myös liikkumattomuudella ja sosiaalisten suhteiden katkeamisella.
– Lasten osalta tiedetään, että keväinen sulku on aiheuttanut negatiivisessa mielessä isoja vaikutuksia. Pyrimme pitämään lasten elämän ja ympäristön, tällaiset tutut asiat, niin mahdollisina kuin tällaisessa tilanteessa pystytään pitämään. Maksamme muilla tavoin ja meillä on paljon ongelmia käsissä, jos kaikki loppuu, Strander huomauttaa.
– Toinen asia on se, että aikuinen pystyy edelleen tekemään paljon itsekseenkin. Ihmiset voivat käydä lenkillä, liikkumassa luonnossa, uimassa, kuntosalilla tai jumpata kotona, hän lisää.
Yksi harvoista liikuntapaikoista, joka ei ole normaalisti auki, on talviharjoitteluhalli.
– Jotta pystymme hallitsemaan ihmismäärää, niin halli on käytössä vain varatuilla vuoroille. Vältämme aikuisten parveilua sisätiloissa, joten huoltajatkaan eivät pääse sisään lasten vuoroilla.
Keväällä Suomi otti käyttöön valmiuslain ja valtiojohto rajasi hyvin poikkeuksellisella tavalla suomalaisten liikkumista. Nyt päätöksiä tehdään enemmän alueellisesti.
– Jos ei ole poikkeusolojen lakeja voimassa, niin alueilla on paljon valtaa. Siinä on se hyvä puoli, että tilannetta pystytään katsomaan paikallisesti. Silti nyt tapahtuu sellaista poliittista lisäjohtamista, että linja sekoaa jossain paikoissa. Me pyrimme välttämään sitä, Strander sanoo.
Joillakin paikkakunnilla säppiin on laitettu jopa ulkoliikuntapaikkoja. Raumalla pääsee tällä tietoa harjoittelemaan normaalisti niin tekojäälle, kuntoportaisiin kuin jalkapallostadionillekin, kuitenkin avin 20 hengen kokoontumisrajoitusta kunnioittavissa ryhmissä.
– Raumalla ei ole mitään sellaista tietoa, miksi esimerkiksi ulkoliikuntapaikkoja pitäisi lähteä sulkemaan. Esimerkiksi Pallo-Iirojen ryhmät harjoittelevat ulkosalla, mutta harjoitusten sisältöä joutuu varmasti perinteisistä tavoista hieman varioimaan, Strander toteaa.
– Tietysti kaikki on kiinni paikallisesta terveys- ja tartuntatilanteesta. Kuten on nähty, se voi muuttua nopeastikin.
Fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Arto Hautala Jyväskylän yliopistosta korostaa, että korona-ajan poikkeusolojen ei pidä antaa lopettaa liikuntaa. Jo ennestään todettujen hyötyjen lisäksi Hautala kertoi liikuntalääketieteen webinaarissa (3.12.), että Yhdysvalloissa kerätyn aineiston perusteella hyvä fyysinen kunto suojaa koronavirusinfektioon sairastuneita sairaalahoitoon joutumiselta ja edistää taudista paranemista.
Toisaalta apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tiedotustilaisuudessa (4.12.), että harrastustoiminta on noussut merkittäväksi tartuntalähteeksi pääkaupunkiseudulla. Ruotsalaisen mukaan harrastuksista tilastoissa erottuu kaksi lajia: jääkiekko ja salibandy.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen julkaisema selvitys (1.12.) taas kertoi, että kaikenkaikkiaan altistumistilanteet ja karanteenitoimenpiteet ovat olleet harvinaisia suomalaisessa urheilussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 567 urheiluseuraa, joissa harrastavista yli 660 000 henkilöstä vain 0,4 prosenttia oli asetettu karanteeniin.
– Ottaen huomioon, kuinka moni suomalainen liikkuu urheiluseuroissa, nämä karanteenitapaukset, altistumiset ja jatkotartunnat ovat pieniä prosentteja. Toisaalta altistumismäärissä nousivat odotetusti esille lajit, joissa on paljon harrastajia ja joissa tulee väistämättä lähikontakteja, Kihun ja Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen kertoi Ylelle.
Rauma raportoi viime perjantaina (4.12.) joukkoaltistumisesta, jossa koronatartunnalle oli altistunut muun muassa 22 ihmistä harrastelijajääkiekkojoukkueessa. Se oli 40 000 asukkaan kaupungissa ensimmäinen julkiseen tietoon tullut liikuntaa liippaava tapaus.
Soile Stranderin mielestä luvut kertovat, että urheiluseurat ovat suhtautuneet koronavirustilanteeseen hyvin ja vastuullisesti.
Kun kuitenkin urheilussa tahtoo välillä hikikin lentää ja tekijä puuskuttaa, on paikallaan muutamasta yleispätevästä ohjeesta muistuttaa.
– Varmaan kaikkien liikkujien on nyt viisasta tehdä oikein raskaat puristukset enemmän itsekseen kuin aiemmin. Ja vaikka se tulee jo varmaan korvistakin ulos, kehottaisin lisäksi kaikkia pitämään huolta käsihygieniasta ja etäisyyksistä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.