Luvut ovat kylmiä. Luvut pysäyttävät. Tänään julkistetun uuden väestöennusteen mukaan Raumalla on 20 vuoden päästä noin 3000–4000 asukasta vähemmän kuin tänään.
Vielä hätkähdyttävämpi havainto MDI:n ennusteessa on tämä: suomen- tai ruotsinkielisiä Raumalla asuu vuonna 2040 noin 6400 vähemmän kuin tänään.
Ilman ulkomaalaisia emme tulevaisuudessa pärjää. Ei Rauman seutu, eikä mikään maamme kolkka.
Kun yli 75-vuotiaiden suomalaisten määrä tuplaantuu ja työikäinen väestö supistuu 20 prosenttia, tarvitaan ulkomailta tulevaa työvoimaa.
MDI ennustaa, että 20 vuodessa vieraskielinen väestö kasvaa Suomessa 20 vuodessa puolella miljoonalla. Silti maan väkiluku on kasvamassa vain 40 000:lla.
– Vieraskielisen väestön merkitys määrittää koko Suomen kehitystä. Jos alue haluaa kasvaa, sen pitää olla täytyy olla vieraskielisten silmissä hyvä ja houkutteleva paikka asua, arvioi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.
Rauma-ilmiöstä ei siis ole kyse. Väestöennuste povaa kasvua vain kolmeen maakuntaan: Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Aluetasolla kehitys näyttää vielä kaksijakoisemmalta. Väki vähenee neljässä kunnassa viidestä.
Korona-aika on hidastanut suurten kaupunkien kasvua ja saanut ihmiset miettimään vaihtoehtoja.
– Viime vuoden kaltainen kehitys ei vielä kokonaiskuvaa muuta, mutta tulevaisuuden uskoa se voi kunnissa luoda. Omilla toimilla voi vaikuttaa, sanoo Aro.
Suurten kaupunkiseutujen lisäksi voivat pärjätä hyvien palvelujen ja edullisten asuntojen kunnat, joista on lyhyt matka isoon kaupunkiin sekä jotkin mökkikunnat.
– Pienelle kunnalle pienetkin purot voivat olla suhteellisesti isoja virtoja ja henkisesti isoja juttuja, sanoo kehitysjohtaja Janne Antikainen.
Massiivinen muutospaine kohdistuu kaikkiin kuntiin, summaa johtava asiantuntija Timo Aro.
Lehtemme alueella väkikato näyttää hurjalta: Pyhäranta 300–400, Laitila 600–800, Eurajoki 700–1000, Eura 1600–2000, Rauma 2700–4000.
Asukasmäärän pudotus Eurajoella, Laitilassa ja Raumalla jäisi alle 10 prosenttiin, mutta Eurassa ja Pyhärannassa se voisi olla jopa 15–20 prosenttia.
Kun oheista karttaa tarkastelee, näkee paljon mustempiakin alueita, joilla miinukset ovat vielä suurempia. Miten verotulot riittävät palveluihin, mistä saadaan työntekijät kuntiin?
Samaan aikaan yksin Helsingin väkiluku on nousemassa 100 000:lla. Mistä asunnot, koulut ja kotoutus- ja tukipalvelut?
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.