”Rauma tarvitsisi uuden Sokoksen”

50 vuotta sitten avatun Rauman Sokoksen entiset työntekijät muistelivat työpaikkaansa, jonka toiminta päättyi 1992.

| Päivitetty

Entiset sokoslaiset kokoontuivat viime perjantaina muistelemaan entistä työpaikkaansa, joka täyttäisi tänä vuonna 50 vuotta, mikäli olisi vielä toiminnassa. Mirja Rinne, Seija Koskinen, Arto Hintikka, Laila Kestilä ja Erkki Väisänen toivottaisivat uuden tavaratalon taas tervetulleeksi Raumalle.

– Rauma tarvitsisi uuden Sokoksen! On suorastaan järkyttävää ja häpeällistä, että kauppakeskukselle varattu tontti pysyy rakentamattomana vuodesta toiseen, ja ihmiset ajetaan ostoksille Turkuun ja Poriin, tokaisee vuonna 1973 avatun Rauman Sokoksen naistenvaateosastolla työskennellyt Mirja Rinne.

Rinne sekä yli 30 muuta entistä sokoslaista kokoontui viime perjantaina muistelemaan entistä työpaikkaansa, joka tänä vuonna täyttäisi 50 – jos olisi vielä olemassa.

Vuonna 1992 lakkautettu City Sokos ehti toimia entisen Rauman Lyseon tontilla vain vajaat 20 vuotta.

Entisestä tavaratalosta muodostettiin Tarvontorin kauppakeskus, johon sijoittuivat S-market Tarvontori, Keulan Kirja, SOK:n Valioasu, Pikasuutari, Seppälä ja myöhemmin Alko sekä Aschanin kahvila sekä urheilu- ja lastenvaateliikkeet.

Vuosituhannen vaihteessa Sokos ja Keulan Kirja muuttivat entiseen Anttilan kiinteistöön Nortamonkatu 1:een.

Keula päätti kuitenkin vuonna 2013 sulkea sekä Sokoksen että Keulan Kirjan, sillä niillä oli päällekkäisyyksiä vuonna 2007 valmistuneen Prisma-keskuksen kanssa.

– Alkuperäinen Sokos oli upea tavaratalo! Aivan ihana ja ihmeellinen! Se toi pieneen kaupunkiin oikeaa suuren maailman meininkiä, muistelee Seija Koskinen.

Hän toimi Sokoksessa miestenvaateosaston hoitajana.

Sokoksen Mestarin Herkku -elintarvikeosastoa 1970-luvun puolivälissä.

Rinteen ja Koskisen mukaan Sokoksen tavaravalikoima oli Raumalla poikkeuksellisen laaja.

Siitä kirjoitti myös Länsi-Suomi päivää ennen tavaratalon avaamista: ”Tavaravalikoimistaan on Sokoksella tarjota raumalaisille ja raumanseutulaisille kaikkiaan noin 50 000 erilaista artikkelia.”

– Talousosasto oli hieno. Astiastojakin oli joka lähtöön, ja kaikki oli laadukasta, Sokoksen mainososastolla työskennellyt Laila Kestilä huokaisee.

Naiset muistelevat, että Sokoksen tuotevalikoimasta 80 prosenttia piti olla kotimaista tuotantoa.

– Paljon oli myös SOK:n omaa mallistoa ja tuotantoa, Koskinen huomauttaa.

Talous- ja kodintekniikkatavaroiden, elintarvikeosasto Mestarin Herkun sekä vaate-, jalkine- ja kosmetiikkaosastojen lisäksi Sokoksen tiloissa toimivat muiden muassa levyshop, leikkuu- ja kaavapalvelu, mittapukupalvelu, kopiointi, veikkaus-, tupakka-, kukka- ja lehtipiste, matkatoimisto sekä Sokos-kahvio.

Kun tavaratalo avattiin, henkilökuntaa oli noin sata.

Mainospäällikkönä työskennellyt Erkki Väisänen huolehti mainonnan suunnittelusta ja markkinoinnista sekä tavaratalon yleisilmeestä.

– Teimme itse lähes kaikki somisteetkin.

– Niin, ja mainoslehdet ja -kuvat, jopa hintalaputkin painettiin itse silkkipainossa, Kestilä lisää.

Mainososastolla Kestilä laati yhdessä Maiju Niemelän kanssa myös lehti-ilmoituksia. Lisäksi Kestilä toimi muotinäytösten mannekiinina ja välillä kukkamyyjänäkin.

Rinne taas puki monena vuonna sekä Pitsimissi- että Miss Suomi -finalistit, jotka kävivät Rauman Sokoksessa missikiertueellaan.

Sokoksen vaateosastoa syksyllä 1991.

1990-luvun alun lama-aika ja raumalaisten ostovoiman heikkeneminen merkitsivät Sokokselle alasajoa.

– Valikoimiin alettiin ostaa yhä enemmän ulkomaista tavaraa. Ostotoiminta oli keskitetty Helsinkiin SOK:n pääkonttoriin. Henkilökuntaakin vähennettiin, ja kun palvelu loppui, loppui myös Sokos, Rinne kuvailee.

Entiset sokoslaiset muistelevat, että Raumalla kerättiin jopa nimilistoja Sokoksen jatkumisen puolesta.

– Olin luottamusmies, ja meiltä lähti delegaatio Helsinkiin vetoomusta viemään, muttei mikään auttanut, Rinne kertoo.

Entisillä työntekijöillä on kuitenkin hyvät muistot työpaikastaan.

Tarvontorin tontille Kestilä haluaisi nyt ”jotain erikoista”. Sellaista, jolla olisi selvästi lisäarvoa koko Raumalle.

– En kaipaa suuria vaateketjuja, mutta laatutavaraa – mielellään kotimaista, myyvä kauppa olisi toiveissa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut