Kristiina Salonen, 42, sai viime kevään eduskuntavaaleissa reilusti yli 10 000 ääntä. Kolmannen kauden kansanedustaja on muun muassa SDP:n eduskuntaryhmä varapuheenjohtaja.
Vieraskynä-kolumnit kaupunkilehti Uudessa Raumassa olivat yksi hyvä ja keskeinen keino lisätä tunnettuutta poliitikon uran alkutaipaleella. Nykyisin Salonen kirjoittaa Länsi-Suomeen kerran kuussa.
– Lehtikolumnit ovat tärkeä osa kansanedustajan työtä. Niissä voi tuoda asiasisältöä esille laajemmin kuin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kertoo Salonen.
Medialla tärkeä rooli politiikassa
Hän kirjoittaa säännöllisesti myös tiedotteita ja toimii aktiivisesti median kanssa.
– Politiikka on aina ollut julkista, ja niin sen kuuluukin olla. Media tekee politiikasta läpinäkyvää, mikä on tärkeää. On hyvä, ettei tabuja enää juuri ole. Presidentin terveydentilasta ja hyvä veli -verkostoista kirjoitetaan lehdissä.
Kansanedustajaa kuitenkin myös huolettaa median muutos.
– Uusin ilmiö tulee varmaan somen kautta. Ääritapaukset korostuvat liikaa. Ne uutiset myyvät, joissa kerrotaan väärinkäytöksistä tai epäillyistä väärinkäytöksistä. Se vääristää ihmisten mielikuvaa politiikasta toistamalla sisäsyntyistä kriittisyyttämme vallanpitäjiä kohtaan.
Some vahvistaa ennakkoluuloja
Monet seuraavat nykyisin uutisvirtaa sosiaalisen median välityksellä.
– Siinä on se huono puoli, että esimerkiksi Facebookin algoritmit valitsevat uutisista ja päivityksistä meille näytettäväksi ne, jotka vahvistavat omia käsityksiämme ja ennakkoluulojamme. Luulen, että ihmiset eivät tätä oikein ymmärrä.
Tätä tarkoitetaan "kuplilla". Joku voi oikeasti luulla "kaikkien" olevan jostain asiasta samaa mieltä. Todellisuudessa monet ovat toista mieltä, ja jotkut kolmattakin.
– Siinä taas yksi syy miksi kannattaa lukea lehtiä ja seurata perinteistä mediaa, tuumaa kansanedustaja.
Pitäisi puhua räväkämmin?
Salonen on yhdeksättä vuotta eduskunnassa. Hän arvioi kansanedustajien puheiden pohjasävyn muuttuneen tuona aikana huonoon suuntaan.
– Nykyisin joissakin kommenteissa on jo tahallista halua tehdä mainehaittaa toisille edustajille. Ei se vielä valtavirtaa ole, mutta ilmiö nostaa päätään.
Saloselle on toisinaan vinkattu, että hänen tulisi puhua räväkämmin.
– Räväkkyyttä löytyy, kun esimerkiksi joku epäoikeudenmukaisuus saa vereni kuohahtamaan. Mutta se tuntuu vaikealta ja vieraalta, että hankkisin vain huomiota räväkkyydellä. En ole sellainen ihmisenä, enkä halua olla poliitikkonakaan.
Rajanveto on joskus vaikeaa
Kansanedustajien odotetaan olevan aktiivisia sosiaalisessa mediassa.
Salosella on käytössä kaksi Facebook-tiliä, Twitter, Instagram ja nettisivut. Päivitykset hän kirjoittaa itse, ja tekee vielä podcasteja.
– Se kaikki vie hirvittävästi aikaa, ja silti kärsin tunteesta, että pitäisi pystyä parempaan.
Miltei päivittäin hän tulee miettineeksi rajanvetoa työ- ja perhe-elämän välillä.
– Se on joskus tosi vaikeaa. Onneksi Raumalla ihmiset tuntevat meidät muutenkin.
"Some vie hirvittävästi aikaa, ja silti kärsin tunteesta, että pitäisi pystyä parempaan."
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.