Raumalaisten halu auttaa ukrainalaisia on saanut SPR:n väen liikuttumaan – "On järjestetty pitsapäivä ja tuotu hirvenlihaa"

Punaisen Ristin Rauman osaston varapuheenjohtaja Tuija Eskelinen iloitsee kaupunkilaisten auttamisen halusta sotaa paenneita ukrainalaisia kohtaan. Lukuisia perheitä autettiin muun muassa lahjoittamalla huonekaluja SPR:n Puodin kautta. Iso tarve on ollut esimerkiksi lasten tavaroille. Kuva: Juha Sinisalo

Punaisen Ristin Rauman osastolla mennyt vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 käynnisti myös paikallisosaston toiminnassa jakson, jollaista ei ole aikaisemmin ollut.

Osasto on ollut Ukrainasta paenneiden apuna aivan ensimetreiltä asti.

Osaston varapuheenjohtajan Tuija Eskelisen mukaan tilanne oli viime keväänä täysin erilainen kuin vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Tuolloin suurin osa tulijoista oli miehiä, nyt äitejä ja lapsia.

Samalla uusi tilanne synnytti ihmisissä valtavan ja ehkä myös ennen näkemättömän auttamisen halun.

– Ihmiset olivat todella halukkaita auttamaan, ja saimme nopeasti uusia kielitaitoisia vapaaehtoisia. Liputamme järjestäytyneen auttamisen puolesta. Vaikka ihmiset tarkoittavat yleensä hyvää, saattaa kuvioihin sotkeutua hyväksikäyttöä, kuten rikollisuutta ja ihmiskauppaa, Eskelinen sanoo.

Heti sodan sytyttyä SPR:n Rauman osasto lähti nopeasti järjestäytymään ja keräämään joukkoja.

Ensimmäiset viikot Eskelinen ja muut osaston toimijat antoivat pääasiassa monenlaista neuvontaa. Kysymyksiä oli paljon.

– Alkuun yhteyttä ottivat työnantajat, joilla oli ukrainalaisia työntekijöitä. Heillä oli kova huoli omaisista. Monet työnantajat lähtivätkin järjestämään asuntoja ja turvaa, Eskelinen muistelee.

Myöhemmin avun tarve lisääntyi. Monet ukrainalaiset saapuivat Suomeen yhden kassin kanssa ja lapsi kainalossa sillä ajatuksella, että he pääsisivät pian palaamaan takaisin kotimaahansa. Toisin kuitenkin kävi.

Kuovin monikulttuurisuuskerhosta tuli avustustoiminnan keskus, josta jaettiin muun muassa saatuja lahjoituksia sekä välitettiin työpaikkoja ja kerrottiin harrastuksista.

Ensimmäisen hätäapukeräyksen Ukrainaan Rauman osasto järjesti noin viikko sodan syttymisen jälkeen, huhtikuussa pidettiin tukikonsertti kirkossa.

Mukaan mahtuu myös iloisia ja yllättäviäkin tilanteita. Eräs pitsayrittäjä järjesti ukrainalaisille herkutteluhetken ja kun Rauman keskustassa kuljeskelleet hirvet piti lopettaa, toimittivat metsästäjät asianmukaisesti säilötyt lihat ukrainalaisille.

Tilanne on ollut myös siitä poikkeuksellinen, että vastaanottokeskusten sijaan suurin osa tulijoista on Raumalla kotimajoituksessa. Osalla heistä saattoi olla seudulla perhettä tai tuttuja ennestään.

Lokakuun alussa Raumalle oli SPR:n tietojen mukaan saapunut yli 350 ukrainalaista, joista 250 asuu yksityismajoituksessa. Tulijoiden määrä on Satakunnan mittapuussa suuri.

Eskelinen arvioi, etteivät kaikki edes ilmoittaudu tilapäisen suojelun rekisteriin, vaan elävät esimerkiksi puolison palkalla.

– Raumalla on sen tyyppinen elinkeinorakenne, sellaista teollisuutta ja työpaikkoja, että ukrainalaisia kausityöntekijöitä oli täällä jo paljon ennestään.

Raumalla jo aiemmin asuvista ukrainalaisista muodostui nopeasti turvaverkko tulijoille: he toimivat tulkkina ja henkisenä tukena. Varsinkin lapsille omaa kieltä puhuvat ihmiset toivat turvaa.

Lapsille haluttiinkin ennen kaikkea luoda turvallinen ympäristö, jossa he saisivat iloita arjen normaaleista asioista järkytyksen keskellä.

–.Vietimme esimerkiksi pääsiäistä, vappua ja teimme retkiä lähimetsään ja saaristoon. Kuovin monikulttuurisen kerhon toimintaa on jatkettu koko vuoden, jopa kesäksi järjestyi vapaaehtoisia, Eskelinen kertoo.

Tällä hetkellä Kuoviin on etsinnässä vakituinen vastaava vapaaehtoinen, joka ottaisi kopin toiminnasta ja kehittämisestä. Vuoden 2022 hommaa on hoitanut Eskelinen.

Yksin työtä ei kuitenkaan tarvitse tehdä. Eskelinen vakuuttaa, että apua on koko ajan ympärillä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.