Pohjoiskehän koulun apulaisrehtori Tuula Viheroja on ylpeä saadessaan jatkaa tuhansia vuosia vanhaa sahdinvalmistusperinnettä.
Sahdin, eli suodattamattoman pintahiivaoluen valmistamisen taitajat ottivat mittaa toisistaan 6. elokuuta Hauholla pidetyissä SM-kisoissa.
Lähes 50 osallistujan kilpailussa toiseksi sijoittui raumalainen Tuula Viheroja, joka on saanut oppinsa isältään, sahdin suurmestari Olavi Viherojalta.
– Valmistamme molemmat sahtia käyttämällä isoisältäni periytyvää reseptiä. Tuomaristo arvioi sahteja omien makumieltymystensä mukaan, siksi olen pystynyt päihittämään isäni jo pari kertaa ennenkin, Tuula Viheroja kertoo hymyillen.
SM-kärkikolmikon pisteet olivat tasaiset, sillä voittaja, sysmäläinen Hannu Nurminen sai tuomaristolta 379, Tuula Viheroja 372 ja Olavi Viheroja 370 pistettä.
Vaikka suurmestarin valmistama sahti jäikin tällä kertaa täpärästi parin pisteen päähän tyttären juomasta, se ei Tuulan mukaa tätä harmittanut.
– Isällä on jo kaksi aiempaa suomenmestaruutta takataskussaan, minkä lisäksi hän on ollut useita kertoja muilla palkintosijoilla, Tuula toteaa.
Suomen Sahtiseura ry:n jo 30. kerran järjestämään SM-kilpailuun osallistui sahtiharrastajia eri puolilta maata.
Vuosittainen mestaruuskilpailu on avoin kaikille sahtia perinteiseen tapaan valmistaville kotisahdintekijöille.
Tuomaristo arvioi kilpailusahteja aistinvaraisesti. Henkilökohtaisten makumieltymysten lisäksi ratkaisevia tekijöitä ovat tuotteen ulkoinen laatu, väri ja tuoksu.
Voittajasahdista tuomaristo lausui: ”Puhdas, juotava, täyteläinen, pehmeä, tahmea, hyvä tuoksu ja pieni kirpeys viiveellä. Makeus, kataja ja hapokkuus tekee voittajan.”
Omaa sahtiaan Tuula kuvailee ”helposti juotavaksi”.
– Siinä on kypsän banaanin tuoksua ja hedelmäisiä makuja.
Tuulan mielestä sahti on parhaimmillaan, kun se nautitaan 10–15-asteisena, viimeistään kuukauden kuluessa valmistuksesta.
Noin parin tuhannen vuoden taakse ulottuva sahdin valmistustaito on edelleen voimissaan etenkin Suomen perinteisillä sahtialueilla: Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa.
Tuula itse on kotoisin Hämeenkyröstä, jossa hän tottui imeltyvän maltaan tuoksuun jo pikkutyttönä.
– Mummulasta aina haettiin tippakaljaa, eli naistenkaljaa, jossa ei ole prosentteja.
Parikymppisenä Tuula alkoi tosissaan kiinnostua sahdinvalmistuksesta, ja hän oli usein ”kaljakeittiössä” auttamassa isäänsä. Samalla sahdinvalmistuksen salat ja niksit tulivat tutuiksi ihan itsestään.
– Valmistukseen liittyy paljon perimätietoa ja hauskoja vinkkejä, joita ei voi opiskella kirjoista. Parhaiten oppii seuraamalla taitajien työskentelyä sekä itse kokeilmalla.
Tuula pitää arvokkaana asiana sitä, että hän on pystynyt jatkamaan sahtiperinnettä.
– Olen isälleni hyvin kiitollinen saamastani opista. Kilpailupaikalla moni kävi harmittelemassa, ettei ole aikoinaan opetellut valmistamista, vaikka suvussa on ollut sahdintaitajia.
Tuula valmistaa sahtia Hämeenkyrössä sijaitsevalla kotitilallaan, jonka karjakeittiö on muutettu kaljakeittiöksi.
– Sahdinvalmistus on sen verran isotöistä, ettei sitä ihan pieniä määriä edes kannata tehdä. Kaljakeittiössä on isot valmistusastiat. Minulla on myös pienempi, 30 litran kuurna, jossa sahtia voisi valmistaa vaikka kerrostalokeittiössä, mutten ole sitä vielä kokeillut.
Sahdinvalmistuksen Suomenmestari saa palkinnokseen komean juomahaarikkakiertopalkinnon sekä tuohesta valmistetun hatun.
– Sellaisen kun joskus vielä saisi! Tuula huokaa, mutta myöntää samalla, että kilpailumenestys on pitkälti tuomaristosta kiinni.
– Ensi vuonna SM-kisat pidetään Nakkilan Villilässä, mutta voi olla, etten selviydykään sinne Rauman omista esikarsinnoista, Tuula hymähtää.
Sahti
Suodattamaton olut, jota arvioidaan valmistetun jo yli 2 000 vuotta.
Raaka-aineina vesi, ohra, ruis ja hiiva. Mausteina humala ja kataja.
Punaruskeaa, makeaa, vahvaa (noin 8%), sameaa, vaahdotonta ja poreilematonta.
Tuoretuote, joka ei kestä pitkää säilytystä.
Sahti on juhlajuoma, jota on perinteisesti tarjoiltu häissä, hautajaisissa ja vuotuisjuhlissa.
Sahdin kaupallinen valmistus ja myynti sallittiin Suomessa vuonna 1987. Myynti on kuitenkin luvanvaraista.
Sahti sai vuonna 2002 EU:n Aito perinteinen tuote -nimisuojan. Juomaa on esitetty myös UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Suomen perinteisiä sahtialueita ovat Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Satakunta.
Sahdintapaista muinaisolutta valmistetaan myös ainakin Virossa, Norjassa, Ruotsissa, Latviassa ja Liettuassa.
Lähteet: Suomen sahtiseura ja Wikipedia
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.