Presidenttejä kolmin kappalein. Rauman rotaryklubin Eija Ainasoja (vas.), Raumanmeren klubin Päivi Kilponen ja Hauenguanon klubin Helena Kautola ovat ystävystyneet presidenttikaudellaan. Heillä on oma WhatsApp-ryhmä, jossa naiset jakavat ideoitaan ja sparraavat toisiaan. Rotary-puisto Petäjäksessä on kaikkien raumalaisten rotaryklubien yhteistyön tulos.
Menneet ovat ne ajat, kun rotaryklubit olivat rajattu vain miehille.
Nykyään Raumalla toimivissa kolmessa klubissa on ollut naisjäseniä jo useamman vuoden, mutta nyt ensimmäistä kertaa kaikissa on naispresidentti.
Hauenguanon Rotaryklubin vastavalittu presidentti Helena Kautola on vuonna 1982 perustetun klubin kaikkien aikojen ensimmäinen naispresidentti.
Sitä vastoin Päivi Kilposen luotsaamassa Raumanmeren Rotaryklubissa sekä Eija Ainasojan Rauman klubissa on ollut nainen johdossa aiemminkin.
Rotarypresidentit vakuuttavat, ettei puheenjohtajan nuijaa heilutteleva nainen ole millään tavalla kummajainen miesten joukossa.
– Miehet ovat ihmisiä siinä kuin naisetkin. Kavereita ollaan keskenämme kaikki, Kautola hymyilee.
– En osaa ajatellakaan, että sukupuolikysymys olisi jotenkin korostetusti esillä toiminnassamme. Tärkeintä ovat ihmiset ja heidän erilaiset taustansa, mikä tuo klubitoimintaamme rikkautta. Nautin siitä, että klubissa on ihmisiä eri ammattipiireistä, ja näin saamme aikaan laajempaa keskustelua, Päivi Kilponen toteaa.
– Verkostoituminen ja ihmissuhteiden luominen ovat parasta toiminnassa, Ainasoja lisää.
Pari vuotta Hauenguanon klubissa olleelle Kautolalle rotarytoiminta on tuttua jo lapsuudenkodista.
– Isäni oli Raumanmeren klubissa jo 1960-luvulla, ja veljeni oli rotaractissa eli alle kolmekymppisten klubissa. Seinäjoella asuessani ja työskennellessäni liityin soroptimisteihin, mutta koin, että rotarytoiminta on lähempänä itseäni, sillä olin työni puolesta tottunut tekemään töitä miesten kanssa, tekniikan tohtori, nykyään eläkkeellä oleva Helena Kautola selvittää.
Kautola siirtyi Hauenguanon klubiin Hämeenlinnan Verkatehtaan rotaryklubista. Hänen johtamassaan Hauenguanon klubissa on nyt 34 jäsentä, joista kolme naisia.
Myös Kilposen vanhemmat olivat aktiivisia rotareita.
– Isä oli alueen kuvernöörinäkin, ja äiti toimi aktiivisesti naisten Inner Wheelissä. Lisäksi sisareni oli vaihto-oppilaana rotaryjärjestön kautta.
Kilponen kertoo liittyneensä Raumanmeren klubiin ystävänsä pyynnöstä.
– Kirjanpitäjän ja lakimiehen ammattini vuoksi toimin klubissamme ensin rahastonhoitajana, mutta hyvin pian huomasinkin olevani presidentti, Kilponen nauraa.
Kilposen luotsattavana on nyt 35 klubijäsentä, joista kolme on naisia.
Ainasojan perhepiirissä ei ole rotareita, mutta kansainvälisen järjestön palvelutoiminta sekä laajat verkoistoitumismahdollisuudet kiinnostivat.
Siksi hänen oli helppo lähteä mukaan toimintaan, kun sitä hänelle kolmisen vuotta sitten ehdotettiin.
– Kokouksissa on aina hienoa kuulla eri ammateista ja ihmisten harrastuksista. Teemme myös paljon yritysvierailuja, kertoo Rantalaisella palvelutuotannonjohtajana toimiva Ainasoja.
Vuonna 1945 perustettuun Rauman klubiin kuuluu 22 jäsentä, joista neljä on naisia.
Rauman ja Raumanmeren rotaryklubit pitävät yhteisiä lounaskokouksia ravintola Savilassa aina perjantaisin kello 12. Hauenguano taas kokoontuu maanantai-iltaisin kello 17.
Korona-aika synnytti hybridikokoukset, jotka jäivät elämään, ja nyt osa klubilaisista liittyy mukaan keskusteluun etäyhteydellä.
Rotarykokouksissa saattaa olla usein mukana joku vieras esitelmöitsijä.
Toisinaan kokoukseen voi liittyä vierailija toisesta rotaryklubista.
– Se siinä onkin niin hienoa! Ulkomaanmatkoilla voi mennä paikallisten rotarien klubikokouksiin kuulemaan ja näkemään uusia rotaryprojekteja. Vierailuilla on tapana vaihtaa klubien kesken myös viirit tervehdyksenä, Kautola kertoo.
Raumalaisilla rotaryklubeilla on ollut yhteisiä, paikallisia hyväntekeväisyystempauksia. Myös nuorisovaihto ja verkostoituminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti rotaryjärjestön kautta näkyvät vahvasti klubien toiminnassa.
– Olemme esimerkiksi paikallisklubeina osallistuneet Itämeren suojeluun, hävittäneet pujoa saaristossa sekä ja tukeneet Ukrainan pakolaisia. Rotarytoiminnan perusajatuksena on yhdistää eri ammattitaustan omaavat henkilöt toteuttamaan erilaisia palveluprojekteja paikallistasolla. Lisäksi rotarit osallistuvat lahjoitusvaroja keräämällä humanitaariseen avustustyöhön maailmanlaajuisesti, Kilponen toteaa.
Rotarytoiminta merkitsee kaikille kolmelle naiselle paljon.
– Kokoukset ovat minulle yksi kiinnekohta lisää elämässäni, etenkin nyt, kun olen jäänyt eläkkeelle. Pysyn näin paremmin kiinni ajan hermolla, Helena Kautola selvittää.
– Olen iloinen siitä, että rotarytoiminta on mahdollistanut myös uusien ystävyyksien solmimisen, Eija Ainasoja jatkaa.
– Ystävyyttä on myös yli klubirajojen. Me naispresidentitkin olemme jo ystävystyneet. Meillä on jopa oma WhatsApp-ryhmäkin, jossa ideoimme toimintaamme sekä sparraamme toisiamme, Päivi Kilponen kertoo ilahtuneena.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.