Rauman neuvola sai some-vapaan alueen

Some-vapaa alue on merkitty kahdella perhetyöntekijä Sanna Mannilan (vas.) piirtämällä julisteella. Perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen (kesk.) ja osastonhoitaja Maritta Komminaho odottavat jo innolla asiakkaiden palautetta alueesta.

Nortamon Perhekeskuksen lasten- ja äitiysneuvolan tiloissa otettiin tiistaina käyttöön some-vapaa alue. Erityisellä alueella halutaan tukea ja vahvistaa vanhempia varhaiseen vuorovaikutukseen lastensa kanssa.

– Älypuhelimet ovat helposti koukuttavia välineitä. Huomasimme, että täällä neuvolassakin moni vanhempi selailee puhelinta, kun perhe odottaa pääsyä tervey-denhoitajalle. Ajan voisi käyttää someilun sijaan vaikka leikkimällä lapsen kanssa, pohtii Perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen.

Älypuhelinten käyttöä ei haluta kuitenkaan ehdottomasti kieltää, vaan kyseessä on suositus. Perhekeskuksen väki toivookin, että vanhemmat kiinnittäisivät enemmän huomiota vuorovaikutustaitoihin lapsen kanssa.

– Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja tekemistä ensivuosina, selvittää Vertainen.

Kun lapselle muodostuu varhaisissa vuorovaikutussuhteissa perusturvallisuuden ja luottamuksen kokemus, se heijastuu myöhempiin ihmissuhteisiin ja luo pohjaa hyvän itsetunnon, minäkuvan ja empatiakyvyn kehittymiselle.

– Kun lapsella on riittävä perusturva, hän kykenee leikkimään, luomaan ja oppimaan uutta. Hän oppii myös hakemaan ja vastaanottamaan hoivaa ja tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee, lisää osastonhoitaja Maritta Komminaho.

Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus alkaa jo odotusaikana. Äitiysneuvolassa halutaan kiinnittää asiaan jatkossa enemmän huomiota.

– Olisi hienoa, jos odottava äiti harjoittelisi vuorovaikutusta jo odotuksen aikana mielikuva-vauvan kanssa. Lapsen synnyttyä asia olisi jo vakiintunut äidin ja isän toimintaan. Toivomme myös, että äitiysneuvolaan tuleva äiti loisi odotustilassa suhteita toisiin äiteihin. Siitä on varmasti hyötyä jatkossa. Puhelinta ehtii katsoa sitten jossain muualla.

Hyvän varhaisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä ovat muun muassa se, että vanhempi on riittävän herkkä lapsensa viesteille, tulkitsee niitä pääsääntöisesti oikein ja vastaa niihin johdonmukaisesti.

– Usein täällä neuvolassa kuulee, miten lapsi toistaa vanhemmalleen sanaa katso, katso. Monesti lapsen pyyntöön vastataan jotain, mutta ei olla kuitenkaan oikeasti läsnä. Olisikin hienoa, jos näistä tilanteista syntyisi oikeita keskusteluja lapsen ja vanhemman välille. Kun lapsi ihmettelee lelua tai havainnoi ympäristöään, vanhempi jakaisi ihmettelyn ilmeillään ja sanoillaan: ”Oho, sepä onkin hieno lelu tai uusi asia”, pohtii Komminaho.

Älypuhelimet ja some ovat tulleet jäädäkseen, ne ovat osa arkipäiväämme. Terveydenhoitajat ovat jo puhuneet tehostetusti somesta neuvolakäynneillä, mutta jatkossa asiaan tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

– Kaikki vanhemmat eivät vain tiedosta sitä, miten paljon heidän ajastaan kuluu sosiaalisessa mediassa. Kaikki meistä kuitenkin tarvitsevat huomiota, erityisesti lapset.

Perhekeskuksen väki odottaa innolla asiakkaiden palautetta some-vapaasta alueesta. Odotettavissa on varmasti ajatuksia laidasta laitaan.

– Joku saattaa tästä loukkaantuakin, mutta sitä emme tietysti toivo. Haluamme vain kannustaa ja tukea vanhempia tekemään arjesta entistäkin parempaa, muistuttaa Vertainen.

Kaksivuotias Anni Lindberg odotti äitinsä Eija Räikkösen kanssa pääsyä 2-vuotisneuvolaan. Räikkösen mielestä some-vapaa alue on hyvä asia.

– Itse en neuvolassa käytä puhelinta, mutta muualla kyllä. Tämä on hyvä kampanja, josta kannattaisi muidenkin ottaa mallia.

Samaa mieltä oli Katja Salmela, joka oli neuvolassa poikiensa Viljamin ja Justuksen kanssa.

– Täällä on paljon kivoja leluja. Mielestäni täällä on hyvä keskittyä lasten kanssa leikkimiseen, eikä puhelimen kanssa pelaamiseen.