Haja-asutusalueella tapahtuvan puutarhajätteen poltosta pitää tehdä ilmoitus Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen.
Syksyisin moni pihaansa talvikuntoon viimeistelevä huomaa, että tontin nurkkiin alkaa kasaantua nopeasti kuivia risuja, oksia sekä puiden lehtiä.
Kasoista ei kuitenkaan voi hankkiutua eroon miten tahansa.
Aina keväisin ja syksyisin joillekin käy mielessä, että näennäisesti polttokelpoisen aineksen voisi hävittää tuikkaamalla sen tuleen esimerkiksi vanhassa tynnyrissä.
– Perusohjesääntö on se, että jätteitä ei hävitetä polttamalla. Jätteenpolttolaitokset ovat erikseen. Omissa tulipesissä poltetaan puhdasta puuta ja pienen määrän paperia voi käyttää sytytykseen, Rauman kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Raija Huuskonen viittaa Rauman kaupungin yleiseen jätehuoltomääräykseen.
Jätehuoltomääräys antaa kuitenkin mahdollisuuden polttaa avopolttona taajama-alueen ulkopuolella vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä, kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.
Tällaisesta polttamisesta pitää kuitenkin aina tehdä ilmoitus Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskukseen. Ilmoitus tulee tehdä ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse 02 621 1500.
Pelastuslaitos muistuttaa, että pimeällä polttamista tulee välttää.
Pelastuslaitos suosittelee kertomaan lähinaapureille risujen poltosta. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.
Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.
Metsänhoidollisista kulotuksista on ennakolta ilmoitettava kulotusilmoituslomakkeella pelastuslaitokselle seitsemän päivää ennen kulotusta.
Raija Huuskonen kertoo, että pääsääntöisesti jätteiden hävittäminen polttamalla on varsin harvinaista.
– Ilmoituksia tulee loppujen lopuksi todella vähän. Varmaan viime vuosina maksimissaan on tullut kymmenen ilmoitusta vuodessa, mutta yleensä ilmoitusten määrä on lähempänä viittä kuin kymmentä, Huuskonen sanoo.
Hänen mukaansa ilmoituksia tulee pihalla tehdyn avopolton lisäksi myös siitä, että rakennuksen tulipesässä on poltettu jotain, mitä ei pitäisi polttaa.
– Onneksi näitä ei tule enempää. Öljyn ja sähkön hinnan noustessa pieni pelko on siitä, että tulipesissä aletaan polttaa enemmän myös sinne kuulumatonta materiaalia.
Pelastuslaitos: Turhia käyntejä tulee harvoin
Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuspäivystäjän Jouni Karjalan mukaan risunpolttoilmoituksia tulee keskimäärin 100 kuukaudessa. Lukema tosin vaihtelee hieman vuodenaikojen mukaan. Pelastuslaitoksen käsityksen mukaan ihmiset ilmoittavat kiitettävästi risujen poltosta. Niin sanottuja turhia käyntejä risunpolttojen vuoksi tulee arviolta vain 10–20 vuodessa.
Ilmoituksia tulee vähemmän kesä- ja heinäkuun aikana, jolloin metsäpalovaroitus on usein voimassa.
Riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaipaleen mukaan satakuntalaiset tietävätkin varsin hyvin metsäpalovaroitukseen liittyvän säännön.
– Viime vuoden lopulla yhteensä 375 satakuntalaiselle tehdyn kyselyn perusteella 93 prosenttia vastaajista tiesi, että kaikki avotulenteko on kielletty Ilmatieteen laitoksen antaman metsäpalovaroituksen aikana. Tuloksista oli nähtävissä, että nuorimmilla vastaajilla (15-24 vuotiaat) oli asiassa eniten epätietoisuutta, Puolitaival kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.