– Kyllä ne olivat isot bileet! Sinne kutsuttiin mukaan myös kaikki eläkkeellä olevat kaupungin työntekijät, muistelee Sirpa Liukkonen. Hän toimi useat vuodet Rauman kaupunginjohtajien sihteerinä ja oli luonnollisesti myös mukana Rauman uuden kaupungintalon vihkijäisjuhlan järjestelyissä.
Tuosta juhlasta, joka pidettiin Rauman 550-vuotisjuhlavuonna, tulee ensi sunnuntaina kuluneeksi 30 vuotta.
Silloisen kaupungijohtajan Pentti Koivun vieraaksi ja juhlan pääpuhujaksi saapui sisäminsteri Mauri Pekkarinen. Hän puhui monisatapäiselle kutsuvierasjoukolle kaupungintalon pihalla.
Uutta kaupungintaloa enemmän mediaa kiinnosti sisäministeri Pekkarisen lupaus viedä valtioneuvostolle esitys Rauman ja Rauman maalaiskunnan yhdistämisestä vuoden 1993 alusta lukien.
Pekkarisen lupaus piti, ja kunnat yhdistyivät aikataulun mukaan. Uuteen kaupungintaloon muuttivat myös entisen maalaiskunnan työntekijät.
– Olihan se hienoa, kun yli 30 eri kohteessa sijainneet kaupungin ja maalaiskunnan toimistot ja virastot saatiin viimein saman katon alle. Pääsin tutustumaan työkavereihini ihan kasvotusten, sillä monen kanssa olin ollut tekemisissä vain puhelimitse.
Liukkosen mielestä kaupungintalo vaikutti aluksi jotenkin sokkeloiselta.
– Paljon oli betoniseiniä. Ikioma työhuone oli kuitenkin jotain todellista luksusta, Liukkonen kuvailee.
Nykyään kaupungintalolle on sijoitettu melkein kaikki kaupungin virastot, ja siellä työskentelee noin 300 henkilöä.
Tontilta purettiin esimerkiksi tämä sähkölaitoksen rakennus.
Kauhakuormaaja tasoitti kaupungintalon tonttia 1.9.1989.
Uutta kaupungintaloa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1989. Muistatko vielä valo-ohjatun risteyksen tontin kulmassa?
Apulaiskaupunginjohtaja Reijo Vuorio (oik.), kaupungininsinööri Yrjö Virtanen ja kaupunginjohtaja Pentti Koivu evästivät juhlassa puhunutta sisäministeri Mauri Pekkarista viemään valtioneuvostoon esityksen Rauman ja maalaiskunnan kuntaliitoksesta.
Rauman uusi kaupungintalo
Ennen asemakaavamuutosta uuden kaupungintalon tontilla sijaitsi useita pihapiirejä omilla tonteillaan.
Uuden kaavan myötä tontit yhdistettiin ja niiltä purettiin ulkorakennuksia sekä sähkölaitoksen rakennukset.
Alueen pohjoispuolen asuinrakennukset Hattula ja Heinrichs sekä länsipuolelle jäänyt Tarvonsaaren koulu ja siihen liittyvä vahtimestarin asunto saivat jäädä paikoilleen.
Suunnittelukilpailu uudesta kaupungintalosta järjestettiin 1980–1981.
Kilpailuun osallistui 78 ehdotusta, joista voittajaksi valikoitui arkkitehti Erik Adlercreutzin ja Hasse Hagerströmin ehdotus ”Ruiskumestarin pihamaat”.
Nimi viittaa vanhaan kaupungintaloon eli entiseen WPK:n rakennukseen, joka rakennettiin 1900-luvun alussa.
Arkkitehdit tavoittelivat suunnitelmallaan ehjää kaupunkikuvaa kunnioittamalla kaupungintalokorttelin vanhojen rakennusten rakennustaiteellisia arvoja.
Kokonaisuudessa pyrittiin uuden ja vanhan ympäristön väliseen vuorovaikutukseen.
Yli 81 miljoonaa markkaa maksaneen kaupungintalon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1989.
Talon pääurakoitsija oli kaupungin rakennusvirasto, ja varsinaisesta fyysisestä työstä kaupungin osuus oli noin 20 prosenttia.
Talon kalustamiseen käytettiin rahaa kolme miljoonaa markkaa, sistustussuunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehtitoimisto Antti Paatero Oy.
Uudisrakennuksen bruttoala on 9 160 neliömetriä ja tilavuus 28 000 kuutiometriä.
Rakennuksen julkisivussa on poltettua tiiltä, rappausta ja luonnonkiveä. Sisäseinissä kipsiä ja rapattua tiiltä.
Lähde: Rauman kaupungintalon esite 1992
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.