– Rauman seurakunnan virastotalo edustaa aikakautensa arkkitehtuuria. Sen suunnittelija, kaupunginarkkitehti Eero O. Kari, oli modernismin huippuarkkitehti, toteaa seurakunnan virastotalon saneerauksen hankesuunnitelman tehnyt rakennusarkkitehti Erkka Ruusunen.
Yli 50-vuotias virastotalokokonaisuus on tarkoitus kauttaaltaan peruskorjata ja siirtää sinne merkittävä määrä seurakunnan eri toimintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi nuoriso- ja varhaiskasvatus, kanttorit, lähetystyö ja perheneuvonta.
Uutta toimistotilaa on määrä irrottaa virastotaloon kuuluvasta asuinkerrostalosta, jonka käyttötarkoitus näin muuttuu. Vain sen ylimpään kerrokseen jää asuntoja.
Muutosten jälkeen seurakunta voisi luopua osakehuoneistosta Valtakatu 15:ssa sekä Kalliokamarista, jossa on toiminut myös partiolippukunta Karimo. Partiolaisten on tarkoitus muuttaa ”Kalliokolostaan” takaisin entisiin tiloihinsa virastotalon alakertaan.
Kirkon vieressä sijaitseva seurakuntatalo taas jäisi erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi, kun lapsi- ja nuorisotyö joskus muuttavat saneerattuun virastotaloon.
Erkka Ruususelta kului puolisen vuotta virastotalon hankesuunnitelman laatimiseen. Rakennuksella on A-suojelustatus, mikä tarkoittaa sitä, että pienetkin julkisivusaneeraukset edellyttävät museovirastolta hyväksyvää lausuntoa.
– Haasteita asettaa se, että julkisivutiilien alle on päässyt kosteutta, ja lisäksi seiniin pitää saada lämpöeristettä. Olemmekin etsineet sopivaa materiaalia ja tekniikkaa, jota voitaisiin käyttää julkisivukorjauksessa, Ruusunen selvittää.
Ainoa näkyvä julkisivumuutos koskee asuinkerrostalon autotalleja, joihin on kaavailtu kokoushuoneita. Autotallien oviaukot muutetaan ikkunoiksi.
Seuraavaksi seurakunta kilpailuttaa peruskorjauksen varsinaisen suunnittelutyön, joka kestää arviolta noin vuoden. Sen jälkeen alkaa urakoitsijoiden kilpailutus, joten varsinaisiin peruskorjaustöihin päästäneen vasta 2020–2021.
– Ensimmäisenä alkaa asuinosan remontti ja vasta sitten päästään käsiksi virastopuoleen, seurakunnan kiinteistöpäällikkö Eino Korsi kertoo.
Rauman seurakunnan vanha pappila oli käynyt ahtaaksi jo 1950-luvulla, minkä vuoksi paikalle ryhdyttiin suunnittelemaan uutta virastotaloa.
Suunnittelutyö kesti lähes 10 vuotta. Tarkoitus oli rakentaa uusi pappila, jonka yhteyteen tulisi seurakunnan virastoja sekä virka-asuntoja.
Ennen virastotaloa päätettiin kuitenkin rakentaa Haappusten seurakuntatalo, joka ehtikin olla yli kaksi vuotta valmiina ennen kuin uuden virastotalon vihkijäisiä päästiin viettämään.
Arkkitehdiksi valikoitui Eero O. Kari, jonka suunnittelemia rakennuksia ovat muiden muassa Rauman kauppatorin pankkikiinteistö, 1980-luvulla uuden julkisivun saanut Feren myymälä, Aronahteenkadun liikekiinteistö sekä Lampolan talo Luostarinkadulla.
1960–1970 luvun taitteessa saman arkkitehdin piirtämään suunnitelmaan kuului myös parin Vanhan Rauman korttelin purkaminen.Sen tilalle olisi rakennettu laatikkomainen moderni liikekeskus.
Vuonna 1965 valmistuneeseen uuteen virastotaloon (tai ”Vatikaaniin”, kuten työntekijät sitä nimittivät) muutti ensimmäisenä kirkkoherra, rovasti Oiva Tuominen perheineen.
– Sitä ennen olimme asuneet uudessa Haappusten seurakuntatalossa ja sitä ennen kauppias Lehtisen talossa, jonka seurakunta oli saanut lahjoituksena, Oiva Tuomisen poika Olavi ”Olle” Tuominen muistelee.
Kirkkoherra muutti virastotalon länsisiipeen, pappilaan Aila-vaimonsa sekä lastensa Liisan, Kirstin ja Olavin kanssa. Vanhin tyttäristä, Anja, oli jo opiskelemassa.
– Asunto oli hyvin suunniteltu. Täällä on käytetty hienoja materiaaleja. Sääli, että osa jalopuisista yksityiskohdista on maalattu peittoon, Tuominen harmittelee kierrellessään entisessä kodissaan, joka nykyään toimii diakoniatoimistona.
Eero O. Kari suunnitteli virastotaloon ja kirkkoherran asuntoon hienoja yksityiskohtia, joista osa on vielä näkyvissä, osa on korvattu muilla materiaaleilla.
Olavi Tuominen muistaa, että ulko-ovet olivat lasia, mikä toi tiloihin ilmavuutta. Nyt ulko-ovet on peitetty puupaneelilla.Oma lukunsa on upea kuparilaatalla varustettu avotakka, joka toimii tilanjakajana olo- ja ruokailuhuoneen välissä. Keittiö taas on aikakautensa tyylikäs edustaja kaksivärisine kaapistoineen.
Asunnon huonesijoittelu on käytännöllinen.
– Eteisestä pääsi suoraan isän työhuoneeseen. Hän halusi ottaa ihmisiä vastaan myös täällä kotonaan, vaikka hänellä oli iso toimistohuone virastotalon puolella.
Olavi Tuominen oli virastotalon asuntoon muuttaessaan 10-vuotias. Jääkiekkoa innokkaasti harrastanut ”Olle” sai nopeasti samanhenkisiä kavereita, joiden kanssa hän vietti kaiket päivät kirkonkentällä lätkää pelaillen.
– Meillä oli aina peli päällä. Millään emme olisi malttaneet lähteä välillä kotiin syömään. Osa kävi hokkarit jalassa kotona haukkaamassa nopeasti jotakin, ja sitten taas mentiin räkä poskella, Tuominen nauraa.
Hänen mukaansa moni raumalainen jääkiekkoilija on ponnistanut kiekkouralleen kirkon viereiseltä kentältä.
– Jari ”Lapa” Laiho ja Kari ”Kauppari” Kaupinsalo esimerkiksi, Tuominen luettelee.
Hyvänä treenipaikkana toimi myös rovasti Tuomisen autotalli.
– Siellä lämittiin ahkerasti. Voisi sanoa, että Lukolle leivottiin maalivahti meidän autotallissa, Tuominen nauraa ja tarkoittaa Kaupinsaloa.
Uuteen virastotalon kerrostaloon muuttivat seurakunnan taloudenhoitaja, pappeja, kanttori, diakonissa, nuorisotyöntekijä ja suntio Juha Virta, joka Tuomisen mukaan piti huolta sekä seurakunnan kiinteistöistä että kirkonseudun kaikista ”mukuloista”.
Talo toimi myös seurakunnan poikakerhon tukikohtana.
– Tuohon aikaan vielä opettajana työskennellyt Tapani Viirros piti meille kerhoa, jossa rakensimme muiden muassa pari optimistijollaa, Tuominen kertoo.
Olavi Tuomiselle on jäänyt mieleen muutamia tapahtumia entiseen kotiinsa liittyen:
– Kerran eräs laitapuolen kulkija tuli kovassa alkoholipsykoosissaan läpi vanhempieni makuuhuoneen ikkunalasin. Sitten muistan hyvin lokakuun yön 1967, kun äiti tuli herättämään ja ilmoittamaan, että kirkko palaa. Kirkon kellotorni oli liekeissä. Huoneeni ikkunasta kajasti paloauton vilkkuvalo. Autoon tankattiin vettä meidän palopostista. Onneksi palokunta sai eristettyä palon niin, ettei se päässyt leviämään kirkon muihin osiin.
Tuomiset asuivat kirkkoherran asunnossa kahdeksan vuotta eli vuoteen 1973, jolloin abiturientti Olavi Tuominen muutti vanhempineen Satamakadulle kerrostalokolmioon.
– Se oli aikamoinen romahdus, kun muutimme Rauman hienoimmalla paikalla sijaitsevasta asunnosta kerrostalokolmioon, Tuominen huokaisee.
Hän toivoo, että virastotalon peruskorjauksessa säilytettäisiin rakennuksen arvokkuus ja uudet toiminnot sovitettaisiin vastaamaan 1960-luvun modernia tyyliä.
– Seurakunnan taholta olisi hienoa, jos talon tyylikkyys ja arvokkuus saataisiin palautettua takaisin. Olen valmis antamaan siihen apuani ja vinkkejä, jos tarvitaan.
Rauman seurakunnan virastotalo
Suunnittelija arkkitehti Eero O. Kari.
Valmistumisvuosi 1965.
Peruskorjattavan kokonaisuuden kerrosala noin 2 400 neliömetriä.
Rakennuksella on suojelustatus A, joten sen julkisivuihin ei voi tehdä muutoksia.
Ajantasapiirustukset ja saneerauksen hankesuunnitelman on tehnyt rakennusarkkitehti Erkka Ruusunen.
Peruskorjauksen alustava kustannusarvio on 4,74 milj. euroa.
Nimitys ”Vatikaani” juontuu sotavuosiin, jolloin Oiva Tuomista kutsuttiin ”paaviksi” ja hänen korsuaan ”Vatikaaniksi”.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.