Keskelle kaupunkia Tarvontorin tontille on kasvanut kiivaasti kehittyvä ruderaattialue (LS 15.8.), ja ilmoille on heitetty idea, että kauppakeskuksen sijaan keskelle kaupunkia rakennettaisiinkin uusi puisto.
Raumalaisen lukija lähetti toimitukselle kommentin ja ideaan viitaten totesi, että puistoja riittää kaupungissa jo ennestäänkin kunnostettavaksi ja kehitettäväksi.
No, riittääkö?
– Raumalla on kaavoitettuja puistoja 600 hehtaaria, josta noin 60 hehtaaria on rakennettuja puistoja ja loput ovat taajamametsää, kertoo kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen.
Rakennetuissa puistoissa on rakennettuja nurmi- ja istutusalueita, puistokäytäviä ja muuta infraa, kuten penkkejä tai leikkitelineitä. Raumalla on yhteensä 35 leikkikenttää, jotka lukeutuvat rakennettuihin puistoihin. Muita rakennettuja puistoja ovat monet ydinkeskustan puistot, esimerkiksi Savilanpuisto.
Taajamametsät ovat luonnontilaisia, virkistyskäyttöön tarkoitettuja metsiä, jotka sijaitsevat lähinnä ydinkeskustan ulkopuolella olevien asutusalueiden ympärillä. Muut kaupungin metsät janiin sanotut talousmetsät sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella.
– Taajamametsiä harvennetaan läpikulun helpottamiseksi, mutta sen perimmäinen arvo virkistyskäytössä halutaan säilyttää ja vaalia monimuotoisuutta, Pohjalainen huomauttaa.
Rakennettujen puistojen lukumäärää Pohjalainen ei osaa tarkkaan sanoa. Puistojen tarkkaa laskemista hankaloittaa se, että viheralueista käytetään eri nimityksiä asemakaavassa ja kansankielessä.
– Esimerkiksi Katariina Westerlingin puisto on molemmin puolin Itäkatua, mutta itäpuolista osaa puistoa kutsutaan kuitenkin Tekkalanpuistoksi.
Uusiin asuinalueisiin kaavoitetaan uusia puistoja, joista suurin osa on taajamametsää. Automaationa ei ole, että uudelle asuinalueelle tulee aina uusi rakennettu puisto.
– Tällä hetkellä kaupungin 35 leikkikentän verkosto on aika kattava, ja etäisyydet asuinalueilta lähimpään leikkipuistoon ovat lähes aina kävelymatkan päässä.