Seminaarinmäen Mamsellimylly sai uudet ”armit” – taas kerran

Kaupunki huolehtii tuulimyllyn ylläpidosta, vaikka ei se sitä omistakaan.

Mamsellia kelpaa taas katsella ja kuvata Myllymäellä. Kaupunki rakennutti kesän aikana uudelleen kaikki tuulimyllyn siivet. Kuva: Juha Sinisalo

Rauman kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluva Seminaarinmäen tuulimylly näyttää siltä, kuin se olisi ollut paikallaan aina. Vaan näin ei kuitenkaan ole.

Kahdeksankulmainen mamsellimylly on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1958 Viljam Ala-Laurilan tilalta Pyhärannan Lahdenvainiosta.

Siirtohankkeen puuhamiehenä oli tuolloin Rauman seminaarin johtaja Toivo Olavi Laurilehto, joka halusi opettajankoulutuslaitoksen pihalle tuulimyllyn muistuttamaan alueen entisestä käytöstä.

Mäellä oli sijainnut useita kaupunkilaisten tuulimyllyjä, jotka purettiin pois seminaarin rakennusten tieltä.

Se Seminaarinkadun varrella oleva puutarhan alue, johon mylly päätettiin sijoittaa, oli alavaa aluetta. Olisi rakennettava kumpare, jotta mylly näyttäisi sijaitsevan tuulta ottavalla paikalla. Täytemaata siirrettin paikalle käsikärryin seminaarin silloiselta rakennustyömaalta”, Laurilehto kertoo Myllymäen killan julkaisemassa Jussista maisteriksi -kirjassa.

Laurilehdon muistelmissa kerrotaan myös, että mylly siirrettiin uuteen pystytyspaikkaan Jukka ”Mänkä” Männistön kuorma-autolla.

Myllyn uudelleen rakentamisessa opiskelijat tekivät raskaimmat työt, mutta amattilaisiakin tarvittiin; muiden muassa kirvesmiehiä ja veistäjä.

Lehdistö seurasi tuulimyllyn siirto- ja pystytysurakkaa kiinnostuneena. Myllyn juhlallisia vihkiäisiä vietettiin 25. lokakuuta 1958.

Alusta asti oli epäselvää siitä, kuka myllyn omistaa. 1970-luvun alussa Rauman Seminaarin muututtua Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokseksi Laurilehto yritti tarjota myllyä valtiolle ja yliopistolle, mutta ilman tulosta.

Hätiin tuli lopulta Rauman kaupunki. Kaupunkineuvos Uljas Mäkelän esityksestä kaupunginhallitus päätti ottaa myllyn kaupungin huollettavaksi, mutta ei kuitenkaan kaupungin omistukseen.

Mamsellimyllyn siivet eli ”armit” ovat sitten vuoden 1958 katkenneet ja pudonneet useampaan kertaan, joten kaupungilla on totisesti riittänyt huollettavaa.

Vuosikymmenien aikana myllyä on muutenkin korjattu ja sen ulkolaudoitusta maalattu punamullalla.

Tuoreimman siipiremontin kaupunki toteutti nyt kesällä. Kaikki myllyn neljä siipeä rakennettiin uudestaan vanhan mallin mukaan Rakennus Jalosen hallissa.

– Yksi siipi oli tullut alas jo aiemmin, ja keväällä putosi vielä toinen. Niinpä päätimme uusia kaikki siivet, ja myös akseli istutettin uudestaan, Rauman kaupungin kunnossapitopäällikkö Reijo Ringbom selvittää.

Hänen mukaansa tuulimylly on tällä hetkellä ”perushyvässä” kunnossa. Jossain vaiheessa myllyn maalaaminen punamultamaalilla tulee ajankohtaiseksi.

Ringbomin mukaan Seminaarinmäen tuulimyllyn siipien kunnostusprojekti tuli maksamaan nyt noin 8 000 euroa.

Lähde: Jussista maisteriksi:100 vuotta opiskelijaelämää Rauman Myllymäellä, toim. Mirja Laukkanen, 1996.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut