Silmän verkkokalvosairaudet on otettava vakavasti

Verkkokalvon irtauma on vakava silmäsairaus, jossa näkökenttään leviää tumma verhomainen varjo. Irtauman hoitomuotona on lähes aina leikkaus. Kuva: arkisto

Jos näkökenttääsi ilmestyy nokisadetta tai leijailevia hahtuvia, silmäsi verkkokalvo on todennäköisesti revennyt.

Useimmat verkkokalvon repeämät johtuvat lasiaisen irtaumasta, mutta repeämä voi tulla myös päähän kohdistuneesta iskusta tai törmäyksestä.

Mikäli näköoireet ovat huomattavia tai näkösi alkaa nopeasti heiketä, repeämä vaatii kiireellistä hoitoa.

Verkkokalvon repeämää vielä vakavampi silmäsairaus on verkkokalvon irtauma, jolloin näkökenttään leviää tumma verhomainen varjo.

Aluksi varjo voi olla kapea, mutta irtauma voi kasvaa jopa tuntien aikana. Silmä sokeutuu ellei hoitoon hakeuduta nopeasti. Irtauman hoitomuotona on lähes aina leikkaus.

– Meillä hoidetaan verkkokalvon repeämiä enemmän kuin irtaumia, mutta joskus repeämä voi johtaa irtaumaankin. Sen vuosi kaikki havaitut oireilevat repeämät laseroidaan varmuuden vuoksi, silmätautien erikoislääkäri Taina Naatula-Hyyti kertoo.

Verkkokalvo irtoaa silloin, kun sen alle joutunut neste nostaa verkkokalvon paikaltaan. Kun verkkokalvo irtoaa sitä ravitsevista kudoksista, se ei enää pysty aistimaan valoa, vaan irtaumaa vastaava näkökentän osa hämärtyy.

Irtaumaan johtavat reiät tai repeämät kehittyvät useimmiten itsestään iän myötä, yleensä 40–60 vuoden iässä.

Naatula-Hyytin mukaan verkkokalvosairaus voi toki tulla nuoremmillekin. Se kuitenkin tiedetään, että yksi verkkokalvon irtauman riskitekijöistä on likinäköisyys.

Taustalla voivat olla myös aiemmat silmäsairaudet, verkkokalvon reunaosien rappeumat ja perintötekijät.

Naatula-Hyyti neuvoo, että mikäli näkökenttään ilmestyy vilkutusta tai haituvia mutta ei nokisadetta tai tummaa varjoa, silmälääkäriin kannattaa hakeutua viikon sisällä.

– Ihmiset usein pelästyvät vilkutteluoireita. Valtaosalla ei kuitenkaan ole hätää, ja silmän tutkiminen useimmiten viikon sisällä riittää.

Jos silmälääkärin vastaanotolle ei pääse, voi hakeutua vaikka yleislääkärille, joka lähettää sitten tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

– Tumman verhomaisen varjon nähdessään on syytä pitää kiirettä. Ei nyt ehkä ihan yöllä tarvitse lähteä silmälääkärille, mutta aamulla sitten viimeistään, sillä todennäköisimmin verkkokalvo on irronnut.

Verkkokalvon irtauman leikkauksen tavoitteena on asettaa verkkokalvo takaisin kontaktiin silmän uloimpien kerrosten kanssa ja sulkea irtauman aiheuttaneen verkkokalvon reikä.

Näkö pyritään palauttamaan mahdollisimman hyväksi ja toisaalta estämään irtauman uusiutuminen.
Leikkaus suoritetaan yleensä paikallispuudutuksessa, mutta leikkaustekniikka, kuten kotihoitokin valitaan aina yksilöllisesti.

– Leikkauksessa lasiainen joudutaan poistamaan silmästä. Jotta verkkokalvon kudos asettuisi paikalleen, silmän sisään pannaan kaasua tai joissain tapauksissa silikoniöljyä, Naatula-Hyyti selvittää.

Kaasun poistuminen silmästä kestää noin parista viikosta kolmeen kuukauteen kaasusta riippuen.
Silikoniöljyn poisto vaatii uuden leikkauksen.

Leikkauksen jälkeinen kotihoito on hyvin yksilöllistä, mutta siihen liittyy yleensä aina asentohoito, jonka kesto vaihtelee muutamista päivistä jopa kolmeen, neljään viikkoon.

– Jotta verkkokalvosairaudet huomattaisiin ajoissa, silmänsä kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti, Taina Naatula-Hyyti muistuttaa.