Sirkushevosen paikasta väännetään taas: pöpelikössä, sanoo kuvataiteilija Lasse Kempas, turhanaikaista jaakailua, vastaa museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari

Kuvataiteilija Lasse Kempaksen mielestä Tekkalan puisto on liian syrjäinen paikka Emil Cedercreutzin Sirkushevoselle. Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari on toista mieltä. Kuva: Juha Sinisalo

Emil Cedercreutzin Sirkushevosen-patsaan paikasta käydään jälleen debattia. Asiasta kampanjoi tällä kertaa kuvataiteilija Lasse Kempas, jonka mielestä ainoa oikea paikka Emil Cedercreutzin säätiön lahjoittamalle teokselle olisi kivetty estradi teatterin edessä.

– Siinä se symboloisi sirkuksen ja teatterin yhteisiä lähtökohtia.

Patsas sijaitsee Tekkalan puistossa Vanhan Rauman laitamilla. Paikkaa Kempas kuvailee puiston lämpäreeksi ja pöpeliköksi.

Hän ottaa vertailukaupungiksi Porin, jossa Cedercreutzin Kyntäjät-veistos on keskeisellä ja näkyvällä paikalla.

– Keitähän hölmöläisiä on kuulunut aikanaan veistostoimikuntaan ja millä he ovat perustelleet lahjoituksen sijoituksen järjettömään paikkaan? Kempas ihmettelee.

Patsaiden siirtoa esitetään kaupungille usein, ja Sirkushevostakin on jo aiemmin ehdotettu siirrettäväksi.

Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari ei innostu keskustelusta vaihtaa patsaan paikkaa.

– Keskitytään tuleviin asioihin ja annetaan näiden entisten päätösten olla.

Hänen mielestään kyse on turhanaikaisesta jaakailusta eikä hän ymmärrä puhetta pöpeliköstä.

– Patsaalle on torilta 400 metriä. Ei se missään mettänkorvessa sijaitse.

Kupari korostaa, että julkisten teosten paikka mietitään aina tarkkaan.

– Ajatus on se, että teos on paikallaan elinkaarensa loppuun saakka.

Sirkushevosenkin kohdalla sijainti on kertaalleen pohdittu eikä tarvetta uudelleen harkintaan hänen mukaansa ole.

Julkiset teokset eivät saa sijaita liian lähellä toisiaan.

– Kun uusi teos hakee paikkaansa, katsotaan aina myös, missä jo olemassa olevat teokset sijaitsevat ja miten ne kommunikoivat uuden kanssa. Teatterin ja kirjaston kulmilla on jo kahdeksan teosta, Kupari muistuttaa.

Kaupungissa on esimerkiksi pitkään etsitty paikkaa Jaakko Niemelän suurikokoisella Brykä-tilateokselle.

Ihan ilmastakaan patsaiden sijoittelu ei Kuparin mukaan ole: Sirkushevosen jalustan rakentamista varten varattiin aikanaan 13 000 euron määräraha.

Sirkushevosen paikan valitsi kymmenen vuotta sitten työryhmä, johon kuului kaupungin eri sektoreiden edustajia sekä Emil Cedercreuzin säätiön ja Nortamo Seuran edustaja.

Tekkalan puiston ohella pohdinnassa olivat Savilanpuisto, Anundilankadun viherkaista, Harmaiden veljesten puisto ja Kanalinpuisto.

Nortamo Seura ehdotti myös Kolmiopuistoa ja Nummen pakkaa.

Tarkemmat luonnokset päädyttiin keskustelun jälkeen laatimaan Nummen pakasta ja Tekkalan puistosta.

Valinta kallistui lopulta Tekkalan puistoon, jota pidettiin saavutettavuudeltaan hyvänä, sillä läheisyydessä on pysäköintipaikkoja. Nortamo Seuran edustajat puolsivat paikkaa, myös säätiön edustaja piti puistoa luontevana ja arvokkaana patsaan paikkana.

Veistoksen yksi keskeinen tehtävä on Kuparin mukaan nostaa Tekkalan historiallisen puiston arvoa. Puisto on ensimmäisiä Raumalla kaupunkilaisille istutettuja yleisiä oleskelupaikkoja, jonka historialliset juuret ulottuvat 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen.

Sirkushevonen ei ole museo- ja kulttuurijohtajan mukaan ainoa julkinen taideteos, jonka paikasta nuristaan. Punaiset portaat kaupungille lahjoittanut Esa Luukko on halunnut Kaunisjärven puistossa sijaitsevan teoksen muualle sen jälkeen, kun kaupunki turvallisuussyistä aidoitti teoksen.

Sirkushevonen

  • Cedercreutz teki kipsisen Sirkushevosen 1946.
  • Rauman kaupungille pronssiin valetun, liki kolme metriä korkean patsaan lahjoitti Emil Cedercreutzin säätiö.
  • Aloitteen patsaan sijoittamiseksi Raumalle teki Nortamo-Seor.
  • Patsas paljastettiin Tekkalan puistossa 13.6. 2010. Samana päivänä tuli kuluneeksi 150 vuotta Hj. Nortamon syntymästä ja Nortamo Seora täytti 80 vuotta.