Suomen ensimmäinen auto, Korvensuun maatalouskonetehtaassa Mynämäellä valmistunut Korvensuu saavuttaa tänä keväänä jo kunnioitettavan sadan vuoden iän.
Korvensuun omistavat sen suunnitelleen tehtailija Frans Engelbert Lindströmin perilliset ja yleisön nähtävillä se on Uudenkaupungin automuseossa, mistä löytyy myös ensimmäinen ja viimeinen Suomessa valmistettu Saab.
– Ei uskoisi, että pienessä suomalaisessa maalaiskylässä on kyetty valmistamaan sata vuotta sitten näin edistyksellinen auto. Tehtailija Lindströmillä ja hänen työmiehillään tuskin oli siihen aikaan kovinkaan paljoa esikuvia käytettävissä, automuseon johtaja Ilkka Ruohonen sanoo.
Edistyksellisyyttä edelleen ajokuntoisessa Korvensuussa edustaa muun muassa kevytmetallista valmistettu moottori, joka tiettävästi on kiertävän valuri Karvosen tekoa. Kymmenen hevosvoimaa kehittävä kaksisylinterinen rivimoottori riitti antamaan autolle 40 kilometrin huippunopeuden.
– Erikoista moottorissa on se, että se pyörii vastapäivään. Se on jossain vaiheessa käännetty niin, että vauhtipyörä on takana, valistaa Ruohonen.
– Toinen erikoisuus on venttiiliratkaisu. Venttiilit sijaitsevat nimittäin erillisessä kammiossa, hän jatkaa.
Kolarissa 1920-luvulla
Aikaansa edellä olivat myös pinnapyörät, sata vuotta sitten autoissa oli nimittäin yleensä puupuolapyörät.
– Autolla on ajettu 1920-luvulla myös kolari, mistä syystä keulan alkuperäinen hieno messinkisäleikkö on korvattu puimakoneen seulasta tehdyllä virityksellä. Auto on ilmajäähdytteinen, mutta säleikkö sai sen näyttämään vesijäähdytteiseltä, Ilkka Ruohonen paljastaa.
Korvensuun vaihteet toimivat ulkopuolisesta vivusta, kuten myös käsijarru. Alustan tekniikka lehtijousineen oli todennäköisesti peräisin vanhasta hevosvankkurista.
Suomen ensimmäinen auto haluttiin valmistaa täysin Korvensuun tehtaan omana työnä. Muualta jouduttiin ostamaan kuitenkin magneetto, sytytystulpat, taka-akselin laakerit, rasvapumppu ja renkaat ja ilmeisesti myös vaihteisto. Auton sisäverhoilut teki mietoislainen satulaseppä Lehto.
Punakaarti ampui tekijän
Ainoaksi laatuaan jäänyt Korvensuu on ollut rekisterissä viimeksi vuonna 1924, mutta ajettu sillä on varmasti vielä ainakin 1970-luvulla Mynämäellä järjestetyn maatalousnäyttelyn yhteydessä.
Tehtailija Frans Lindström kohtasi matkansa pään Laitilassa Vapaussodan aikaan vuonna 1918 punakaartilaisten ampumana. Hänen viimeinen leposijansa sijaitsee Mynämäen hautausmaalla.
Korvensuu 100 vuotta -tapahtuma
Uudenkaupungin Automuseossa
tänään ja huomenna.