Suomen kuuluisin valemerimies matkalla Moshuluun

Nyt tuulee ja todella isoja aaltoja. Sen huomaa laivan liikkeestäkin. Ulos ei saa mennä lainkaan. Liian vaarallista.

| Päivitetty

Täällä Suomen kuuluisin valemerimies Jaakko Niemelä, terveisiä Atlantilta.

Tällaista on tapahtunyt ensimmäisen raportin jälkeen.

Perjantai 27.11.

Klo 17 saavuin laivaan. Ensin taksilla hotellista satamaan. Laivan löytäminen ei ollut ihan helppoa. Muutaman puhelun jälkeen taksikukuski jätti mut bussipysäkille ( ei näyttänyt yhtään pysäkiltä, enemmänkin joku keltainen rakennelma ). Siellä odoteltuani puolisen tuntia sateessa ja tuulessa tuli pakettiauto hakemaan mut ja vei laivaan.

Tapasin pysäkillä laivan toisen matkustajan. Matt Lontoosta. Muusikko joka soittaa psykedeelistä reggaetä. Mukavantuntuinen nuori mies. Matt on menossa Meksikoon puoleksi vuodeksi. Yrittää löytää sieltä töitä. Hän matkustaa laivalla koska lentäminen on epäekologista.

Laiva alkoi tehdä lähtöä kello 21:n aikoihin. Satama on iso ja ahdas. Kahden hinaajan avulla pääsimme merelle noin kello 23. Sitä ennen piti kiemurrella satamassa ja mennä kahden todella ahtaan kanavan läpi.

Fenderit oli kovilla. Toinen kanavista oli sulkuportti joka tasasi merenpinnan eroja satama-altaan ja meren välillä. Jos oikein ymmärsin illalla vuorovesivaihtelu oli 10 metriä yläasenossa.

Meren puolella tuuli oli niin kova ja aallot isoja että emme onnistuneet jättämään luotsia laivasta. Sitä yritettiin kahteen otteeseen kunnes kapteeni päätti viedä luotsin Dubliniin. Irlannin lähistöllä odottelimme jonkun aikaa kovan aallokon takia ennenkuin lähdimme taas liikeelle.

Lauantai 28.11. 2015

Ensimäinen testipäivä;kohta nähdään kuinka valemerimeihelle käy:

Ei lentänyt laatta yöllä. Alkuyö meni ihmetellessä laivan heilumista ja kaikenlaisia kitinöitä ja natinoita. Loppuyön sain nukuttua kun Irlanti suojasi meitä suuremmilta aalloilta.

07.00 Aamiainen: 2 paistettua munaa, pekonia, paahtoleipää, juustoa, tuoremehua ja kaffetta. Tällä pärjäisi varmaan iltaan. Miehistö ei ole kauheen puheliasta sakkia. Saa nähdä avautuvatko myöhemmin kun on opittu vähän tuntemaan toisiamme.

Sen verran olen saanut selville että kapteeni on Romaniasta ja joku osa päällystöä Ukrainasta, Saksasta ja Venäjältä. Muu miehistö taitaa olla filippiinejä tai ainakin jostain kaukoidästa. Laivassa on siis 2 matkustajaa ja 18 hengen miehistö.

Laivassa löytyy nettihteys jonka käytöstä on sovittava kapteenin kanssa. Kuulemma 20 dollaria reissulta kun käyttää sähköpostia ja muita kevyitä systeemejä.

10.20 pelastautumisharjoitus. Hälytyssummeri alkoi soida ja piti laittaa lämpimät vaatteet päälle ja ottaa hytistä pelastusliivit ja pelastautumispuku. Kierrettiin ylhäältä kannen puolelta kokoontumispaikalle. Tuuli oli niin kova että pystyssä ei pysynyt ellei pitänyt kasillä jostain kiinni. Försti sanoi että 45 knots. Siihen kun laskee laivan vauhdin 15 knots niin saadaan 60 knots. Aspolan Teron laskuopin mukaan se on 30,86 mtriä sekunnissa. Tukka olisi lähtenyt päästä jos sellaisen omistaisi.

12.00 Lounas: Salaattia, kanakeitto, saslikkia. Syödään päällystön messissä kapteenin kanssa samassa pöydässä. Messissä pöytiä on kaksi. Nyt tuulee ja todella isoja aaltoja. Sen huomaa laivan liikkeestäkin. Ulos ei saa mennä lainkaan. Liian vaarallista.

Kävin eka kertaa brykällä. Komeat näkymät. Sieltä tullessani alas messiin näin parven delffiinejä uimassa kilpaa laivan kanssa samaan suuntaan. Myös valkoisia merilintuja liiteli laivan ympärillä.

17.30 Illallinen: Salaattia, pastaa ja lihapullia.

Laiva tärähtelee ja nykii aina kun tulee iso aalto vastaan. Puskee väkisin eteenpäin. Heiluu se muutenkin jonkun verran niin että käytävässä ja rapuissa mielellään pitää kiinni kaiteista. Kapteeni kertoi että huomenna aallot ovat suurempia ja saamme myös maininkeja koska kova tuuli on jatkunut pari päivää. Aallot ovat saaneet aikaa kasvaa.

Laivan kokki kertoi olevansa Manillasta ja tekee töitä yhdeksän kuutautta putkeen. Sanoi sen olevan rankkaa kun perhe on kaukana. Mukava kaveri. Filippinit vaikuttavat jotenkin rennommilta kuin slaavilainen päällystö, ottavat kontaktia ja vitsailevat vastaan tullessaan.

Ensi yönä siirretään kelloja tunnilla taaksepäin. Saa nukkua tunnin enemmän. Ei huono. Valemerimiehen elämä muutenkin on aika rasittavaa.

Syödään ja levätään, syödään ja levätään. Tänään piti tilata pari pulloa viiniä, muutama bisse ja suklaata. Systeemi on se jos oikein ymmärsin, että kapteenilla on avain viinavarastoon ja siellä käydään vain kerran viikossa. Saakohan miehistö nauttia alkoholia vapaa-aikanaan?

Illalla saan salasanan kapteenilta internetyhteyttä varten. Kaapista löysin DVD-elokuvia hollantilaisella tekstityksellä. Tänään katson vanhan australialaisen TV-sarjan eka osan, Paluu Edeniin.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut