– Järki-ihminen istuttaa syksyllä, tunneihminen keväällä, toteaa Vuorelan puutarhan yrittäjä Teppo Salomäki.
Tämä puutarha-alalla tunnettu ilmaus kertoo, että syksy on ehdottomasti parasta aikaa istuttaa monivuotisia kasveja kuten perennoja, havukasveja, koristepensaita ja hyötykasveja; esimerkiksi hedelmäpuita ja marjapensaita.
– Syksyllä on kosteutta, ja syyspuolella istutetuista kasveista tulee yleensä kestävämpiä kuin keväällä istutetuista, Salomäki jatkaa.
Ja mikä parasta; monella taimistolla ja puutarhaliikkeellä on nyt menossa perennojen alennusmyynnit.
Elo–syyskuu on syysistutusten sesonkiaikaa, mutta monia kasveja voi panna maahan vielä niinkin myöhään kuin lokakuussa.Pensaat, hedelmäpuut ja havut ovat nykyään lähes kaikki astiataimia, tuijia lukuun ottamatta, joita myydään yleensä paakkutaimina.
Astioissa tai purkeissa olevia kasveja on helppo liikutella taimistolta kotipihaan.
– Koska kasvit kasvavat purkeissa tai paakuissa, eivät ne tiedä, että niiden sijoituspaikka vaihtuu, Salomäki hymyilee.
Vuorelan Puutarhalla on pantu merkille, että hyötykasvi-innostus on lyömässä pikkuhiljaa itsensä läpi myös Raumalla.Vaikka uusien omakotitalojen ja rivitalojen tontit ovatkin nykyään pienempiä kuin ennen, monet nuoret perheet ovat silti istuttaneet pihoilleen hedelmäpuita ja marjapensaita.
– Lähellä tuotettu tai itse kasvatettu ruoka on tärkeää nykyajan ihmisille.
Salomäen mukaan kotipihoille ja miksei parvekeruukkuihinkin valitaan nyt hyvin usein perennoja niiden lehtien vuoksi, ei niinkään kukkien.
Perennojen laajasta valikoimasta löytyy lehdiltään monen kokoisia ja muotoisia, yksivärisiä ja kirjavia kasveja, joita voi maan lisäksi istuttaa ruukkuihin kesä- ja syyskukkien lomaan.
Monet hankkivat terassille tai parvekkeelle koristehavun, jonka saa ruukussa kyllä talvehtimaankin, mikäli jaksaa nähdä sen kanssa hieman vaivaa.
– Mitä isompi ruukku, sitä parempi. Kasteleminen on erittäin tärkeää. Erityisesti elo–syyskuussa kasvit tankkaavat itsensä täyteen, eikä kasteleminen auta sitten enää joulukuussa.
Salomäki suosittelee sijoittamaan koristehavuruukun talveksi parvekkeen perimmäiseen nurkkaan ja vielä suojaamaan sen esimerkiksi varjoharsolla. Ennen pakkasia, joskus syys–lokakuussa, kasvia pitäisi vielä kastella, minkä jälkeen se jätetään lepotilaan.
Helmi–maaliskuussa sitä kannattaa alkaa tarkkailemaan, sillä kevättalven aurinko porottaa jo melko kuumasti suojaisalle, mahdollisesti jopa lasitetulle parvekkeelle, minkä vuoksi kasville pitää antaa vettä.
– Tasapainoiluahan se on. Kasveilla pitää olla tasaisesti kosteutta, mutta toisaalta liika märkyyskin tappaa, Salomäki muistuttaa.
Kaikille puutarhakasveille turmiollista on länsirannikon epävakaa talvisää ja erityisesti lumettomuus.
– Lämpötila vaihtelee plussan, nollakelin ja paukkupakkasten välillä, eikä kasveilla ole turvanaan paksua lumipeitettä. Keväällä, kun aurinko alkaa porottaa ja tulee hetkeksi lämmintä, niin kasvien nestekierto käynnistyy. Ne eivät saa kuitenkaan vettä jäisestä maasta, joten ne alkavat kärsiä kuivuudesta. Jos siihen päälle tulevat vielä kovat pakkaset, niin se oli siinä, Salomäki tokaisee.
Markkinoille tulee joka vuosi uusia kasveja, joita kasvattajat ryhtyvät testaamaan. Menestyvät lajikkeet saattavat jäädä myyntiin.
Hyviksi havaitutkin perinteiset monivuotiset kasvit, kuten esimerkiksi havut, vaativat noin 2–3 vuotta aikaa istutuksesta, hyvän hoidon eli kastelun ja lannoituksen, ennen kuin ne ovat juurtuneet uuteen kasvupaikkaan.
– Senkin lisäksi vaaditaan normaaleja kesiä, jolloin on saatu tasapuolisesti sadetta ja aurinkoa. Jos taas havut ovat joutuneet kokemaan haastavia olosuhteita, esimerkiksi kuivuutta, ei kukaan osaa ennustaa, miten ne jatkossa pärjäävät, Teppo Salomäki sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.