Erityisesti merellisessä luonnossa viihtyvä Tapio Nylund taltioi kamerallaan luonnonilmiöitä niin sammalten tasolta kuin yläilmoistakin. Nylundin haastattelupäivänä korkeapaine ja länsituuli olivat pyyhkineet pois kaikki pilvet Rauman edustalta, ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta.
Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta? kuuluu vanha lastenloru. Kotilo tuskin tietää vastausta tuohon kysymykseen, mutta taivaan pilvimuodostelmista voisi päätellä jotain huomisesta säästä.
– Yhdellä silmäyksellä ei kuitenkaan pysty sanomaan, onko tiedossa sadetta vai poutaa, sillä pilvet muuttuvat todella nopeasti, eikä pitkäaikaista ennustetta voi niiden perusteella tehdä. Säähän vaikuttavat myös tuuli ja ilmanpaine, raumalainen luontoharrastaja Tapio Nylund tietää.
Kauniin ilman Cumulus-kumpupilviä. Cumulukset kuuluvat alapilvien ryhmään.
Koko ikänsä luonnossa liikkunut Nylund kertoo ”löytäneensä” pilvet pari vuotta sitten.
– Olen luonnon suhteen kaikkiruokainen, ja minua kiinnostavat luontoilmiöt niin kesällä kuin talvellakin, yöllä ja päivällä. Pilvet ovat vain yksi osa harrastustani, johon on viime vuosina tullut mukaan myös valokuvaus. Pilvet tarjoavatkin minulle visuaalisia elämyksiä, minkä lisäksi ne antavat osviittaa lähituntien säätilasta.
Untuvapilviä eli Cirrus fibratus -yläpilviä, jotka ovat käytännössä jäätä. Kun untuvapilvet alkavat tiivistyä, on tiedossa pidempikestoista sadetta.
Nylund on perehtynyt pilvien anatomiaan perusteellisesti. Hän on hankkinut aiheeseen liittyviä tietokirjoja, jotka hän on lukenut kannesta kanteen.
Televisiota hän ei ehdi katsoa, sillä kaikki vapaa-aika kuluu joko lukien tai luonnossa liikkuen.
– Teen vuorotyötä, mikä mahdollistaa sen, että pääsen luontoon eri vuorokauden aikoina. Sieltä löytyy aina jotain kiinnostavaa kuvattavaa, olipa se sitten sammalten tasolla tai yläilmoissa, ja jos vastaan tulee jotain, jota en tunnista, otan siitä selvää.
Cumulonimbus-alasinpilvi lupailee ukkosta. Tällaiset pilvet ovat konvektion aiheuttamia eli kun lämmin ilma nousee ylös, se alkaa tiivistyä ja muodostaa paksuja pilviä, joiden massa voi olla jopa miljoona tonnia.
Pilvimuodostelmien lisäksi taivaalta löytyy muutakin mielenkiintoista kuvattavaa, kuten vaikkapa revontulet tai kesäkuukausina valaisevat yöpilvet, jotka eivät Nylundin mukaan ole pilviä laisinkaan.
– Ne ovat jäätä. Ilmiö tulee esiin tunti, pari auringonlaskun jälkeen. Taivaanrannassa näkyvä hohtava kajo on monen luontokuvaajan himoitsema kuvauskohde.
Hän retkeilee luonnossa usein yksinään, mutta toisinaan mukaan lähtee muitakin luontoharrastajia.
Miehen retket painottuvat pääosin lähiseudulle, lounaiseen Suomeen, mutta erityisen tärkeitä hänelle ovat meri ja saaristoluonto.
– Olen veneillyt aina, ja nytkin minulla on pari paattia, joilla pääsen merelle.
Kesä-, heinä- ja elokuussa voi nähdä valaisevia yöpilviä, joita esiintyy 1–2 tuntia auringonlaskun jälkeen.
Vaikka Rauman saaristo on kokonsa puolesta melko pieni, Nylundin mukaan sieltä löytyy paljon mielenkiintoista katseltavaa ja kuvattavaa.
Saaristoluonto on Rauman edustallakin valitettavasti muuttunut vuosien kuluessa, ja sen on Nylundkin huomannut.
– Rannat ovat kasvaneet umpeen, mikä on seurausta Itämeren rehevöitymisestä. Saarien hyvistä leiriytymispaikoistakaan ei ole juuri mitään jäljellä, sillä eihän kukaan käy saaressa enää telttailemassa.
Cirrostratus-yläpilviä, harsopilviä, jotka enteilevät huononevaa keliä. Auringon ympärillä näkyvä halo on oheisilmiö. Nylund otti kuvan Tiironkosken riippusillan luona Eurajoella.
Lukemattomia erilaisia pilvimuodostelmia valokuvannut luontoharrastaja ei ole vielä päässyt taltioimaan ”kunnon” ukkospilveä.
– Se on sellainen mereltä nouseva Arcus-vyörypilvi, joka laskee lämpötilan nopeasti ja tuo rankkasateen. Keskikokoinen, kauniin ilman kumpupilvi sisältää vettä noin gramman verran kuutiometriä kohden, eli pilven massa on noin 100–200 tonnia, mutta yksi komea ukkospilvi voi painaa jopa miljoona tonnia.
Myrskybongariksi Nylund ei kuitenkaan tunnustaudu, vaikka vyörypilvi hänen kuva-albumistaan vielä puuttuukin.
– En lähde varta vasten jahtaamaan myrskyä, mutta jos sellainen vastaan tulee, niin pakkohan se on kuvata!
Ilmatieteen laitoksen YouTube-kanavalta löytyy sään ennustamiseen ja pilviin liittyviä videoita.
Pilvillä on omat sukunsa
Pilvet luokitellaan 10 pilvisukuun riippuen siitä, minkä muotoisia ne ovat tai miten korkealla niitä esiintyy.
Jokaiseen pilvisukuun kuuluu useita lajeja, joista on vielä useita muunnoksia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.