Tämä ”fiskari” olisi taatusti kelvannut Mustanperän Jallullekin

Raumalainen puuseppä Timo Liimatainen on rakentanut vuoden päivät Eurajoella historiallista puuvenettä, joka on kopio legendaarisen raumalaisen veneentekijän Jalmari Ahlstenin venemallista. Olisiko kevääksi valmistuvasta mallista Rauman…

Toisin kuin Jalmari Ahlstenin fiskareissa, Timo Liimataisen rakentamassa veneessä tulee olemaan moottori. Sille on jo tehty alusta veneen keskivaiheille.

– Minä kuulun jo oikeastaan kalustoon, naureskelee raumalainen eläkkeellä oleva puuseppä, puutyön opettaja Timo Liimatainen ja sipaisee rakentamansa puuveneen kylkeä. Liimatainen on seitsemän vuoden aikana veistänyt Eurajoen kristillisellä opistolla (EKO) kaksi ”fiskaria”, kajakin, soutuveneen, hinaajanmallisen sähkömoottorilla varustetun paatin sekä veneenmallisen kehdon.

Parhaillaan hänellä on työn alla avovene, jonka runko on tarkka kopio legendaarisen raumalaisen veneenrakentajan, Jalmari Ahlstenin eli ”Mustanperän Jallun” venemallista.

– Idea mustanperäläisen rakentamisesta lähti Raumanmeren puuveneilijöiden narupiiristä, jossa Valkosen Veijo ehdotti, että tekisin seuraavaksi sellaisen. Ongelmana vain oli, että Jallu rakensi veneensä ”omasta päästään”; minkäänlaisia piirustuksia ei hänen paateistaan ole olemassa, eikä liioin mallikaariakaan, Liimatainen selvittää.

Puuveneitä harrastava Janne Hyvärinen oli onneksi löytänyt hyvässä kunnossa olevan mustanperäläisen Taivassalosta, ja sen mukaan Veijo Valkonen teki piirustukset ja Timo Liimatainen kaaret.

Kyseinen mallivene oli valmistunut vuonna 1948, muutamia vuosia ennen Jalmari Ahlstenin kuolemaa.

Liimataisen mustanperäläisen lisäksi EKO:n veistosluokassa rakennetaan parhaillaan paria perämoottorivenettä sekä perinteisiä luvialaisia kalastajapaatteja, joihin tulee keskimoottori.

Liimatainen kertoo, että Mustanperän Jallun paatit poikkeavat luvialaisista siinä, että ne ovat rungoltaan solakampia ja niissä on ollut aikoinaan purjeet ja airot, mutta ei moottoria.

– Tähän minun veneeseeni tulee 16 hevosvoiman keskimoottori, mastonpaikka sekä kaksi airopaikkaa. Mustanperäläisissä kaaret ovat veistokaaria, jotka on tehty juurakoista, luvialaisissa on painokaaret ja yhdeksän lautakertaa, kun minun veneessäni niitä on vain kuusi.

Liimatainen näyttää peräkaaria, jotka hän on veistänyt Aila-myrskyn kaatamien puiden juurakoista.

– Nämä ovat kestävämpiä kuin painokaaret, mutta niitä on hankalampi työstää.

Mustanperäläisen veistotyö alkoi viime syksynä. Erityisesti mallikaarien valmistus otti paljon aikaa. Puutöiden taitaja laskeskelee uhranneensa vuoden aikana noin 900 tuntia veneen rakentamiseen.

– Ne 900 tuntia ovat koulun puitteissa, mutta olen minä täällä iltaisinkin käynyt nikkaroimassa.

Nyt Liimatainen kiinnittää veneen suupantaa eli sisäpuolewn reunusta. Hän käyttää pitkälti samoja työkaluja kuin Jalmari Ahlstenkin aikoinaan, tosin katkaisu- ja halkaisuteräistä japaninsahaa Jallulla tuskin oli työkalupakissaan.

Liimataisen mustanperäläinen kyllästetään pellavaöljyllä ja lopuksi tervataan. Koevesillelasku suoritetaan keväällä, jotta vesilinja saadaan selville.

Viimeistelytöiden valmistuttua komea puuvene pääsee lopulliseen merelliseen elementtinsä.

– Huviajelua sillä pääasiassa ajelen. Siksi siihen moottorikin asennetaan.

Entä, tuleeko Liimataisen mustanperäläinen jossain vaiheessa myyntiin?

– Olen sitä mieltä, että tavaraan ei saa koskaan rakastua niin, etteikö siitä voisi joskus luopua!

Aineksia Raumanperinneveneeksi

Puuveneharrastaja Janne Hyvärinen näkisi mielellään, että Jalmari Ahlstenin venemalli nimettäisiin Rauman perinneveneeksi.

– Liimataisen valmistama vene on tiettävästi ensimmäinen puusta perinteisin menetelmin valmistettu paatti, joka perustuu legendaarisen veneenveistäjän malliin, ja joita ei ole tehty sitten vuoden 1953.

Hyvärisen mukaan Jalmari Ahlstenin paatit ovat hyvin tunnistettavia ja omaleimaisia, joten ”Jallun” venemalli olisi hienoa säilyttää elävänä perinteenä ja Rauman seudun historiallisena perinneveneenä.

– Jalmari Ahlstenilla ei ollut jälkeläisiä, joten hyväksyntää ajatukselle on kysytty kahdelta eri sukuhaaralta, jotka polveutuvat Jalmarin sisaruksista. Molemmilta tahoilta on tullut varaukseton hyväksyntä ajatukselle, että suvun veneenrakennusmestarin elämäntyö saisi jatkumon ja Rauman saaristossa yleinen venemalli 1900-luvun alkukymmeniltä säilyisi.

– Paras ja oikeastaan ainoa keino sen säilyttämiseen on tehdä uusia veneitä ja käyttää niitä. Nyt rakennetun paatin kaarimallit ja kuvadokumentaatio ovat Eurajoen kristillisen opiston veneenveistolinjan käytettävissä ja siis kenen tahansa sinne veneenveisto-oppiin hakeutuvan käytettävissä, Hyvärinen muistuttaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut