”Tanssin pitää jatkua” – 65-vuotiaan Lapin Salamakallion kodikkaasta tunnelmasta halutaan pitää kiinni

Lapin Salaman puheenjohtaja Seppo Ala-Siuru kertoo, että 65-vuotias Salamakallio on rakennettu urheiluseuran omistamalle 3,2 hehtaarin tontille. Kuva: Elina Helkelä

– Salamakallio on kotilava, jonne on aina kiva tulla. Tällä on mukavaa yhteisöllisyyttä ja paljon tuttuja kasvoja, Lapin Salaman talkoolainen ja Salamakallion Instagram-tiliä ylläpitävä Tarja Ollonqvist toteaa.

– Vaikka olemmekin hakemassa koko ajan uusia ideoita paikan kehittämiseksi, pidämme tärkeänä, että tanssi jatkuu Salamakalliolla ja että täällä säilyy ihana kotoinen tunnelma, tanssilavan ”jokapaikanhöylä” ja Facebook-vastaava Sari Suominen jatkaa.

Tänä vuonna 65-vuotista olemassaoloaan juhlistavan Lapin Salamakallion ylläpitäjä, urheiluseura Lapin Salama, kerää parhaillaan lavatansseissa ja muissa Salamakallion tapahtumissa kävijöiltä muistoja paikasta.

Nimimerkki ”Arto-48” muistelee erästä tanssi-iltaa: ”Tanssit olivat parhaimmillaan, Formunen soittamassa. Mitä tehtiin, kun tuli sähkökatkos ja valot pimenivät? Autosta apua, ja valot osoittamaan kohti tanssisalia, ja näin sai tanssi jatkua.”

– Keräämme muistoja näyttelyyn, joka pystytetään 6.9. pidettäviin juhlatansseihin. Pienetkin sattumukset tai kivat muistot vaikkapa jostain orkesterista ovat tervetulleita. Muistot julkaistaan näyttelyssä nimettöminä tai korkeintaan etunimellä, Suominen huomauttaa.

Salamakallio-muistoja voi lähettää joko sähköpostilla: suomiaalto@hotmail.com tai yksityisviestinä Facebookin tai Instagramin kautta.

– Ne, jotka eivät käytä tietokonetta voivat joko tuoda muistelutekstinsä jonakin tanssi-iltana lippuluukulle tai lähettää perinteisesti postina minulle, Lapin Salaman puheenjohtaja ja Salamakallion isäntä Seppo Ala-Siuru toteaa.

”Ikuisuuspuheenjohtajaksi” itseään kutsuva Ala-Siuru on ollut urheiluseuran johdossa vuodesta 1984 lähtien. Hän tietää Salamakallion vaiheet erittäin hyvin.

– 1953 lausuttiin ensimmäinen ajatus julki, että Lappiin pitäisi saada tanssilava. 50 lappilaisen allekirjoittamalla pankkitakauksella saatiin kasaan 450 000 markkaa, ja näin päästiin rakentamisen alkuun. Juhannustanssit tanssittiin avolavalla vuonna 1954. Sitä ennen täällä oli pidetty ainakin 20 talkoot.

Tanssilava sai katteen jo seuraavana vuonna, minkä jälkeen Salamakalliota on laajennettu lisäsiivillä noin kymmenen vuoden välein.

– Viimeisin oli 1982 tehty ravintolalaajennus, Ala-Siuru muistelee.

Länsi-Suomen vanha ilmoitus Salamakallion avajaisista juhannuksena 1954.

Hänen mukaansa Salamakallio oli urheiluseuralle ”rahasampo” aina 1980-luvun puoliväliin asti. Tansseista saadulla tuotolla on rahoitettu urheiluseuran toimintaa.

Salamakallion kulta-aikaa elettiin 1970-luvulla, jolloin liput myytiin loppuun puolessa tunnissa.

– Parhaimmillaan tansseissa kävi yli 1 000 ihmistä.

Kuten aikoinaan, myös nykyisin Salamakallion tanssi-iltoja pyöritetään talkoovoimin.

– Meillä on viisi työryhmää, joissa on keskimäärin 15 talkoolaista per ilta. Kaikkiaan aktiivitalkoolaisia on noin 70, mikä on mahtava määrä. Olemme saaneet ilahduttavasti mukaan myös nuoria, mutta miehiä kyllä tarvittaisiin vielä lisää, Sari Suominen huomauttaa.

Tansseista saatu tuotto käytetään edelleenkin Lapin Salaman toimintaan, kuten tenavayleisurheiluun, salibandyyn ja kuntoliikuntaan.

Salamakallion tanssi-iltoja uudistettiin jokunen vuosi sitten buukkaamalla paikalle nimekkäitä tanssiorkestereita. Se on tuottanut hedelmää, ja tanssi-iltojen kävijämäärä onkin ollut tasaisessa kasvussa.

– Tänne tulee lavatanssijoita eri puolilta Satakuntaa sekä kauempaakin, sillä monet tulevat jonkun suosikkiorkesterinsa perässä. Myös lavabongaus on tämän päivän juttu. Joinakin päivinä parkkipaikalla saattaa olla 30 matkailuautoa, Ala-Siuru kertoo.

Hyvän musiikin lisäksi tanssikansaa halutaan palvella herkkuja notkuvalla ja anniskeluoikeuksin varustetulla buffetilla.

– Meiltä saa kakkuja, piirakkaa, pullaa, munkkeja, sämpylöitä ja hedelmiä. Osa tehdään itse, osa ostetaan valmiina, Tarja Ollonqvist luettelee.

Yksityiset, yritykset ja yhteisöt voivat vuokrata Salamakalliota niinä viikonloppuina, joina ei ole tansseja.

– Meidän aktiiviaikamme ajoittuu toukokuusta syyskuun loppupuolelle. Täksi kesäksi on jo buukattu neljät häät ja joitakin yhdistysten vuosijuhlia, Seppo Ala-Siuru kertoo.

Komiat (kuvassa) ja Sinitaivas tanssittavat kansaa 10.5. Salamakallion avajaistansseissa.

Kesän 2019 ohjelmisto

  • Pe 10.5. Avajaiset; Sinitaivas ja Komiat
  • La 25.5. Eija Kantola & Omega
  • La 8.6. Teuvo Oinas & Kiintotähti
  • La 22.6. Antti Ahopelto & Etiketti
  • Pe 5.7. Lasse Hoikka & Souvarit
  • Pe 19.7. Pekkaniskan Pojat
  • La 3.8. Tulipunaruusut
  • La 10.8. Leif Lindeman & Amore
  • La 17.8. Tangokuninkaalliset 2019
  • Pe 6.9. Salamakallion juhlatanssit; SuomiViihde-tanssit; Yölintu ja Pekkaniskan Pojat
  • La 21.9. Komiat