Tästä aluevaaleissa on kysymys – mitä kunnille enää jää?

Kaupunki ei aluevaalien jälkeen enää päätä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Raumalla järjestetään. Kaikki valta ja vastuu siirtyy hyvinvointialueelle.
Kaupunki ei aluevaalien jälkeen enää päätä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Raumalla järjestetään. Kaikki valta ja vastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Kuva: Juha Sinisalo

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona. Ennakkoon voi äänestää ulkomailla ensi lauantaihin ja kotimaassa ensi tiistaihin saakka. Raumalla ennakkoon voi äänestää tutuissa paikoissa eli Citymarketissa, Prismassa ja Pick n Payssa, pääkirjastossa, Kodisjoen kirjastossa ja Lapin liikuntahallissa.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta.

Rauman äänestyspaikat ovat silloin terveydenhuolto-oppilaitos, kaupungintalo, Otan monitoimisali, Kourujärven koulu, Pyynpään koulu, Sampaanalan päiväkoti ja Lapin koulu.

Miksi aluevaalit järjestetään?

Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Ensi vuodesta lähtien niistä vastaavat hyvinvointialueet, joilla on itsehallinto. Ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto.

Tammikuun vaaleissa valitaan Satakunnassa 69 ja Varsinais-Suomessa 79 aluevaltuutettua.

Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi on 1.3.2022 – 31.5.2025.

Mistä aluevaltuustot päättävät?

Tärkeistä jokaisen arkea koskevista asioista.

Hyvinvointialueen vastuulle siirtyviä tehtäviä ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, pelastustoimi sekä lasten, nuorten, työikäisten ja perheiden palvelut.

Onpa pitkä lista. Mitä kunnille enää jää?

Suurin osa kuntien nykyisistä tehtävistä, työntekijöistä ja verotuloista siirtyy alueille.

Kunnat vastaavat muutoksen jälkeen esimerkiksi päivähoidosta, kouluista, kunnallistekniikasta, vapaa-ajan palveluista, elinkeinopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja kaavoituksesta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisessä kunnilla ei ensi vuodenvaihteen jälkeen ole mitään roolia.

Mistä raha alueille tulee?

Valtiolta. Tarkoitus on, että jokaiselle alueelle annetaan tietty europotti, jolla pitäisi pärjätä.

Valtiolle rahaa siirtyy kunnilta. Kaikkien kuntien veroprosenttia alennetaan nykytasosta tällä tietoa noin 12,4 prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi Rauman tuloveroprosentti 20,5 lasketaan 8,1 prosenttiin.

Keveneekö verotus?

Verotus ei kevene, sillä valtion verotusta kiristetään vähintään saman verran kuin kunnan tulovero laskee.

Monen kunnan on vaikea selvitä roimasti pienemmillä verotuloilla. Odotettavissa on veroprosenttien nostoja.

Mahdollisesti alueet saavat myös myöhemmin luvan periä maakuntaveroa.

Mitä tapahtuu työntekijöille?

Kaikki enimmäkseen sote- ja pelastuspalvelujen töitä tehneet siirtyvät hyvinvointialueen palkkalistoille ns. vanhoina työntekijöinä.

Satakunnassa alueelle siirtyy noin 10 000 ja Varsinais-Suomessa yli 20 000 henkilöä.

Mitä tapahtuu toimitiloille?

Alueet sitoutuvat vuokraamaan kuntien omistamat nykyiset toimitilat vuoden 2025 loppuun saakka.

Hyvinvointialueilla on optio pidentää sopimuksia vuoden 2026 loppuun. Vuokratason määrää valtio.

Siirtymäkauden jälkeen kuntien on yhtiöitettävä omistamansa hyvinvointialueille vuokrattavat sote-toimitilat – ja alueet voivat luopua turhiksi katsomistaan tiloista.