Jämijärveltä kotoisin oleva Teemu Vehviläinen tarjosi itseään Pallo-Iirojen viestintää tekemään. Ensin kyse oli lähinnä harrastuksesta, mutta vuodenvaihteesta lähtien miehen työpiste löytyy perinteikkään seuran toimistosta Hakrilasta. Kuva: Juha Sinisalo
Siitä on puolitoista vuotta, kun Teemu Vehviläinen otti yhteyttä Juho Suoramaahan. Hän tiesi, että Suoramaa oli tehnyt urheiluviestintää Lukolle ja Pallo-Iiroille ja kaipasi vinkkejä.
Vehviläistä kiinnosti lähteä myös tekemään viestintää raumalaisessa urheilussa.
– Kyselin Juholta, olisiko hänellä tiedossa jotain urheiluviestinnän mahdollisuuksia jossain, Vehviläinen kertaa.
– Se meni aika hyvin, kun hän kertoi olevansa itse jäämässä pois Pallo-Iiroista. Aukesi aika mukavasti se paikka.
Siitä lähtien Vehviläinen on tykittänyt verkkoon ennakoita, raportteja, videohaastatteluita ja paukutellut sosiaaliseen mediaan live-seurantaa Pallo-Iirojen miesten edustusjoukkueesta.
Kyseessä on kuitenkin ollut harrastus, ei työ. Jatkossa kuitenkin on.
Pallo-Iiroilla on viime vuosina ollut useampiakin henkilöitä seuraviestintää pyörittämässä, mutta kukaan ei ole ollut työsuhteessa seuraan.
Siihen tulee nyt muutos, sillä Vehviläinen aloittaa vuodenvaihteessa Pallo-Iiroissa täysipäiväisenä työntekijänä, jonka vastuulla on toisaalta viestintä, toisaalta myynti ja markkinointi.
– Myynti- ja markkinointi ovat sitä, mihin mä olen opiskeluissani erikoistunut. Urheilupuoli tulee sitten siviilielämän kautta, sillä olen viettänyt viitisentoista vuotta jalkapallon parissa, Vehviläinen kertoo.
– Tässä yhdistyvät ne kaksi maailmaa.
Vehviläinen hyppää urheiluseuran palkkalistoille pankkimaailmasta, sillä hän työskenteli aiemmin OP Länsi-Suomessa päivittäisasionnin parissa. Äkkiseltään voisi ajatella, että perinteikäs ja iso pankki on työnantajana vakaampi kuin urheiluseura.
– On ihan ehdottomasti. Tietoinen riski on lähteä tämmöiseen hommaan, mutta oma halu ja palo saavat lähtemään. Ja Pallo-Iirot tarjoaa ihan hyvät mahdollisuudet, Vehviläinen huomauttaa.
Vehviläinen on aikanaan myös pelannut Pallo-Iiroissa, mutta raumalainen hän ei ole. Mies on kotoisin Jämijärveltä, ja Raumalle hän päätyi viitisen vuotta sitten opiskelujen tuomana.
Hänen kasvattajaseuransa on Ikaalisten Urheilijat, ja yllä on ollut myös hämeenkyröläisen Parkunmäen Apassien paita.
– Mittavan ja menestyksekkään jalkapallourani lopetin kutosdivarissa pelanneessa Pallo-Iirojen kolmosjoukkueessa, hän hymähtää.
Kun Teemu Vehviläinen astuu virallisesti tammikuun alussa Hakrilan ovesta sisään, Pallo-Iiroilla on palkkalistoillaan yhdeksän täysipäiväistä työntekijää, joista kuuden työpanos keskittyy urheiluun.
Lukumäärä on varsin iso, kaksinkertainen esimerkiksi porilaiseen FC Jazziin verrattuna. Huomattavasti isompi Pallo-Iirot on toki seuranakin.
– Seuralla on jo pitkään ollut ajatus, että organisaatiota pitää vahvistaa. On ollut jo ennen kuin mitään miesten nousuja tuli, Pallo-Iirojen toiminnanjohtaja Janne Koivisto taustoittaa.
– Myönnän, että olemme olleet hiukan huonoja myynnissä ja markkinoinnissa. Viestinnässä taas on ollut jatkuvuuden ongelma, jos jotain tapahtuukin tai joltakulta loppuu mielenkiinto.
Koivisto päätyi hahmottelemaan yhdistelmäroolia, johon hänellä oli tekijäkin mielessä. Kun tuli aika kysyä Vehviläisen mielenkiintoa, tämä vastasi myöntävästi.
– Teemu on osoittanut, että hän on särmä jätkä, joka tekee jutut hyvin, Koivisto kehaisee.
Uuden työntekijän työt jakautuvat käytännössä vuosirytmin mukaan. Kun pelit ovat tauolla, on aika keskittyä enemmän myyntiin ja markkinointiin, ja kun kaudet käynnistyvät, viestinnän rooli kasvaa.
Pallo-Iirojen miesten edustusjoukkue, jonka ympärillä Vehviläisen viestintätyö on tähän asti pyörinyt, pelaa tulevalla kaudella pienen tauon jälkeen taas Kakkosta.
– Kyllä se hieno asia on, että päästään pelaamaan niitä Kakkosen pelejä. Mä näen, että vähintään Kakkosessa tämän kokoisen seuran pitää pelatakin, Vehviläinen huomauttaa.
– Ja kyllähän tavoitteiden täytyy olla ylempänä kuin Kakkosessa, eikä tuo siltä vaikuta, että Kakkoseen täytyisi jäädäkään.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.