Rauma
iiro.lehtonen@marvamedia.fi
Pelikonsolijättien Sonyn ja Microsoftin Xbox-liven verkkojen jouluiset tietoturvaongelmat sekä uutena vuotena Osuuspankin kokemat palvelinhyökkäykset ovat varmasti mietityttäneet tavallista nettikäyttäjää. Viestintäviraston mukaan vuoden 2014 tietoturvaongelmat koskivatkin laajasti verkon käyttäjiä ja koostuivat hyvin monitasoisista kybermaailman uhista.
Suomessa verkkohuijaukset olivat peruskäyttäjien riesana. Keväällä 2014 alkanut pankkitunnusten huijauskampanja kiusasi kuluttajia kuukausien ajan.
– Onnistuimme tiiviillä viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä vähentämään merkittävästi taloudellista haittaa, kun huijaussivustot saatiin ripeästi tietoon ja irrotettua verkosta, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Kirsi Karlamaa sanoo.
Maailmalla paljon julkisuutta saaneiden kohdistettujen hyökkäysten vaikutukset heijastuivat myös Suomeen.
– Välitimme kuluneen vuoden aikana kohdistettuihin hyökkäyksiin liittyen tietoja vähintään tuplamäärän edellisvuoteen nähden. Suuntaus vaikuttaa olevan pysyvä, Karlamaa jatkaa.
Tavallista netinkäyttäjää verkon haavoittuvuus voi huolestuttaa. Karlamaa näkee kuitenkin murroista myös positiivisen puolen.
– Äkkiseltään voi päätyä epäilemään salausten ja tietoturvan uskottavuutta. Ilmiö osoittaakin tietoturvan herkkyyden, mutta toisaalta systemaattinen testaaminen mahdollistaa ongelmien paikantamisen ja korjaamiseen. Vaikutus voikin olla päinvastainen ja tuloksena todennäköisesti entistä tietoturvallisemmat ja sietokykyisemmät salausratkaisut.
Viestintäviraston mukaan kyberuhat eivät noudata kansallisia rajoja, mutta suomalaiset käyttäjät ja toimijat onnistuneet pitämään verkon laitteet puhtaina.
– Kansainvälisissä vertailuissa pärjääminen kertoo, että kokonaisuutena Suomi on kyberturvallisuuden kärkimaita maailmassa.
Onko yhteys suojattu?
Suojattua internet-sivustoa käytetään esimerkiksi verkkopankeissa, verkkokaupoissa ja viranomaisten palveluissa.
Sivuston tunnistaa selaimen osoitekentän vieressä olevasta lukon kuvasta sekä https-alkuisesta (vertaa http) osoitteesta.
Tämä ehkäisee esimerkiksi verkkourkintaa (phishing), jossa rikolliset yrittävät saada käyttäjän uskomaan, että hän vierailee esimerkiksi verkkopankin tai sähköpostipalvelunsa verkkosivulla.
Lähde: Viestintävirasto
Mitä snää tykkä?
Pekka Halonen: ”Olen seurannut viime aikoina mediassa olleita tietoturvaongelmista kertovia uutisia. En ole huolestunut asiasta.
Olen käyttänyt toistakymmentä vuotta verkkopankkia kaikkeen laskujen maksamiseen. Korttia käytän myös, joskus harvoin nostan rahaa automaateista.
Luottoni suomalaisiin toimijoihin on vahva. Heillä on kuitenkin selkeät vastuunsa, jos jotain tapahtuu.”
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.