Toimittajalta: On ihan ok sairastaa korona, vaikka sitä kaikin keinoin haluammekin välttää – sairastuneiden syyllistäminen asiaa tuntematta on tarpeetonta ja loukkaavaa

Karin koulun 4B-luokan oppilaalla todettiin viime viikolla koronatartunta. Oppilas ei ollut oireisena koulussa, vaikka sosiaalisessa mediassa asia "paremmin" tiedettiinkin. Kuva: Juha Sinisalo

Koronan aiheuttama syyllisyyden ja leimaantumisen tunne lienee täysin riittävää jo ilman erillistä syyllistämistäkin.

Syyllistämiseen kuitenkin sosiaalisen median kommenttipalstoilla syyllistytään, vaikka asiaa ei niin tunnettaisikaan.

Näin kävi Rauman ensimmäisen koulussa todetun koronavirusaltistuksen kanssa. Tartunta oli todettu torstai-iltana, ja oppilas oli ollut vielä samalla viikolla koulussa.

Eivätkö vanhemmat ymmärrä, ettei sairaana voi mennä kouluun, parahdettiin kommenteissa heti.

Oppilas ei kuitenkaan ollut oireisena koulussa. Tämä kävi ilmi hänen äitinsä julkisesta Facebook-päivityksestä. Äiti koki, että syyllistävien kommenttien takia hänen on oikaistava terveysviranomaisten tiedotteesta syntynyttä mielikuvaa.

Tiedotteessa todettiin, että oppilas on sairastunut lauantaina lieväoireiseen koronavirusinfektioon ja ollut seuraavalla viikolla koulussa.

Äiti selvensi päivityksessään, että lapsi oli ripuloinut lauantaina kahdesti eikä oireillut enää sunnuntaina mitenkään.

Maanantaina perhe oli kuitenkin päättänyt, että poika jää kotiin – varmuuden vuoksi. Oireita ei vieläkään ilmaantunut, ja tiistaina poika meni kouluun.

Voi siis todeta, että perhe toimi jopa keskimääräistä vastuullisemmin.

Vai olisitko itse pitänyt lapsesi poissa koulusta siksi, että hänellä oli kaksi päivää sitten lyhyt ripuli, joka ei edes ole se tyypillisin koronaoire?

Vastuullisuudesta huolimatta paremmintietäjiä riitti, kuten heitä aina somessa riittää. Olisi pitänyt tietää paremmin, "eihän meidän pikku Viljolla muuta kuin nuhaa ole" ja muuta irvailua.

"Syyllistäminen välinpitämättömyydestä oman lapsen kohdalla on jotain, minkä jokaisen arvostelijan tulisi itse kokea", äiti kirjoittaa päivityksessään.

Epäilemättä näin. Tietämättömät syyllistäjät tuskin ovat joutuneet vastaavan kohteeksi itse.

Irvailu vähäisten tai olemattomien tietojen varassa on paitsi älyllisesti laiskaa, myös tarpeetonta ja usein loukkaavaakin.

Puhumattakaan siitä, että koronatartunnan saaminen lienee jo itsessään monelle syyllisyyden tunteita aiheuttava kokemus.

Ketä olen altistanut? Mitä, jos tauti iskee jollekin altistamalleni vakavampana? Mitä olisin voinut tehdä toisin?

Moni on kertonut, että karttelu ja välttely jatkuu usein täysin tarpeettomasti vielä pitkään taudin sairastamisen jälkeenkin. Mitä, jos tuo tartuttaa vieläkin?

Kun tauti leviää yhteiskunnassa laajasti monenlaisista varotoimista huolimattakin, näin ei pitäisi olla.

Meillä pitäisi olla yhä enemmän ihmisiä, jotka kertovat koronakokemuksista omilla kasvoillaan ja nimillään. Ihmisiä, jotka osoittavat, että tartunta on saattanut iskeä käsienpesusta ja maskien käytöstä huolimatta.

Meidän pitäisi nähdä, että elämä jatkuu useimmilla täysin normaalisti koronan jälkeenkin.

Että on ihan ok sairastaa korona, vaikka sitä kaikin keinoin haluammekin välttää.