Ikiaikainen yhteisöllinen perinne, talkoot, on kokenut viime aikoina jonkun sortin renessanssin.
Vielä jokunen vuosi sitten monelle tuli talkoo-sanan kuullessaan äkkiä muuta tekemistä, eikä talkoolaisia ollut helppo saada.
Nyt talkootyöhön ryhdytään mielellään, jotkut jopa innokkaina.
Raumalaiset ovat tänä keväänä lähteneet reippaina mukaan Karaa ja kerää -roskienkeruukampanjaan.
Lisäksi koulut ja päiväkodit ovat innostaneet lapsia ja nuoria siistimistalkoisiin, ja erilaisilla yhdistyksillä, seuroilla ja taloyhtiöillä on ollut kevättalkoita.
Meidänkin mökillä oli viime viikonloppuna kunnostustalkoot, joihin osallistui lähes parikymmentä ihmistä, suvun nuorimmatkin mukaan lukien.
Erityisen ilahduttavaa oli, kun saimme vahvistukseksi pari hyvää ystäväämmekin, jotka tarjoutuivat hommiin ihan vapaaehtoisesti.
”Makopalkalla” olevien talkoolaisten työpanoksella saatiin valtavasti aikaan – ja vielä varsin lyhyessä ajassa.
Ja mikä parasta, talkoissa oli tosi hauskaa! Rento fiilis ja hauskat jutut siivittivät töitä, joiden lomassa syötiin perinteistä lounaissuomalaista talkooruokaa, lohisoppaa, ja juotiin kaffetta.
Työntäyteinen päivä huipentui talkoosaunaan, jonka jälkeen istahdettiin vielä pöydän ääreen ruokailemaan.
Paikalla olleille pienille koululaisillekin alkoi pikkuhiljaa valjeta, mistä talkoissa on kyse. Aiemmin he eivät olleet edes tienneet, mitä koko talkoo-sana tarkoittaa.
Talkoilla on ollut aina vankka sija suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti maaseudulla, jossa naapuriapu on ollut itsestään selvyys.
Sotavuosina Suomessa järjestetiin koko kansan talkoita Suomen Talkoot ry:n (1940–1941) ja Suurtalkoot ry:n (1942–1946) organisoimina. Myös lapsille ja nuorille oli suurtalkoot. Sotavuosien jälkeen maata jälleenrakennettiin ja ylläpidettiin pitkälti talkoovoimin.
Viimeisimmät valtakunnalliset suurtalkoot ovat olleet vuonna 2011 järjestetty Suomi puhtaaksi – päivässä! -ympäristökampanja sekä seuraavana vuonna järjestetty Talkoillaan – Suomi puhtaaksi!
Myöhemmin Suomessa on vietetty myös virallisia talkoopäiviä.
Talkooperinne on nähty Suomessa niin tärkeäksi ja arvokkaaksi, että se on mukana Elävän perinnön wikiluettelossakin.
Korona-aika on vaikuttanut yhdistysten ja urheiluseurojen talkootoimintaan. Silti monta asiaa on pystytty hoitamaan, vaikka koolla on ollut vähän pienempikin talkooryhmä.
Lapin Linnavuoren kuntoportaat on yksi tuore esimerkki verrattain pienen porukan isosta talkooponnistuksesta. Vastaavia esimerkkejä löytyy Rauman seudulta muitakin.
Työnteko ulkona on varsin koronaturvallista, joten pihapiirin kunnostaminen, rakennuksen maalaaminen tai vaikka terassin rakentaminen onnistuu mukavasti talkoilla.
Siispä tuumasta toimeen: kokoa talkooporukka kasaan. Takaan, että homma hoituu joutuisasti, ja kaikilla on kivaa!
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.