Tutkija Kimmo Saarinen: "Meissä on alle puolet ihmistä – loput on luontoa"

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen puhuu huomenna TulesTalolla luonnon monimuotoisuuden merkityksestä terveydellemme. Kuva: Juha Jantunen

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa on tutkittu jo lähes 40 vuoden ajan ympäristön terveyttä tukevaa ja hyvinvointia lisäävää vaikutusta.

Instituutin tutkimusjohtajan Kimmo Saarisen mukaan viimeisten 10 vuoden aikana on löydetty välineitä, joilla voidaan mitata ihmisen fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä luonnon monimuotoisuuden välistä yhteyttä.

– Luontoa osataan lukea nykyään vähän tarkemmin kuin ennen. Esimerkiksi DNA-määrityksistä on tullut arkipäivää, ja voimme konkreettisesti selvittää, miten luonto käy vuoropuhelua ihmisen terveyden kanssa. Luonto elvyttää, voimaannuttaa ja palauttaa, vaikka ihminen ei itse sitä huomaisikaan, hän toteaa.

Saarisen mukaan ihminen on holobiontti eli monimutkainen useiden lajien muodostama ekosysteemi.

– Alle puolet meistä on ihmistä, loput luontoa, ja niiden välinen suhde saa meidät voimaan joko hyvin tai huonosti. Länsimainen elämäntapamme edesauttaa allergioiden, astman ja muiden sairauksien yleistymistä. Tosiasia on, että luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja ihmisten luontosuhteen heikkeneminen lisäävät allergiasairauksia.

Ihmisen suolistossa ja muiden muassa vesistöissä pesivät ”pienet auttajat” eli mikrobit ovat Saarisen mukaan tärkeässä asemassa hyvinvointimme ”kokonais-shown” pyörittämisessä.

– Olemme pitkään hoitaneet allergioita välttämällä oireita aiheuttavia kohteita sekä lääkitsemällä oireita ennakkoon. Nyt osaamme katsoa allergioiden maailmaa uusin silmin, ja siinä luonto on vahvasti mukana.

Saarisen mukaan ihminen on holobiontti eli monimutkainen useiden lajien muodostama ekosysteemi. Kuva: Markku Paakkinen

Maapallon biodiversiteettiä köyhdyttävä kuudes sukupuuttoaalto on Saarisen mukaan tulevaisuuden isoin haaste koko ihmiskunnalle.

– Eloonjäämisemme keskeisin tukijalka on jäänyt kokonaan ilmastonmuutoskeskustelun alle ja käytännön konkreettiset toimet aivan liian vaatimattomiksi. Jos EU ja Yhdysvallat olisivat käyttäneet nyt koronapandemian hoitoon ohjaamansa rahat ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja luonnon monimuotoisuuden varjelemiseen, ne olisivat tulleet heittämällä hoidetuiksi, Saarinen kuittaa.

Saarisen edustama instituutti on ollut mukana Suomen ja Venäjän rajapinnassa toteutetuissa tutkimuksissa, joiden tulokset hämmästyttävät.

– Me suomalaiset olemme maailman allergisinta kansaa, mutta heti kun mennään parikymmentä kilometriä rajan yli itään päin, tilanne muuttuu täysin. Allergiat ja astmat katoavat, ei ole siitepölyallergiaa, ei eläinallergioita. Se on kiehtova asetelma: mitä venäläiset tekevät toisin kuin me? Kimmo Saarinen pyörittelee.

Hän lupaa valottaa tutkimusten tuloksia huomenna Raumalla TulesTalolla, jossa hän puhuu Luontoliikkujan päivän tapahtumassa aiheista ”Monimuotoisuus on terveyttä ja hyvinvointia” ja ”Monimuotoinen luonto on yhtä kuin terve ihminen”.

Luontoliikkujan päivä to 24.9. klo 16–18, TulesTalo, Siikapolku 1. Erikoisvieraana Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen. Väliaikatarjoilu luontopainotteinen. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.