Vaihdossa vaihtui joukkuekin - raumalainen Heli Rautio on ihastuttanut kanadalaisia ringettetaidoillaan

Vaihto-opiskelijavuottaan Kanadassa viettävä Heli Rautio on nauttinut ajastaan ringeten mahtimaassa.

Oli maaliskuinen sunnuntain myöhäisilta, kun raumalainen Heli Rautio palasi viiden päivän pelireissulta takaisin isäntäperheensä luo kanadalaiseen Maple Ridgen kaupunkiin.

Rautio oli luullut jo kaksi viikkoa aikaisemmin kauden loppuneen Provincials-turnaukseen. Tai niin se hänen joukkueeltaan Port Coquitlamilta loppuikin. Mutta sitten Raution puhelin soi.

– Turnauksen voittajajoukkue Richmondin hyökkääjä oli saanut aivotärähdyksen. Niinpä heidän valmentajansa halusi minut siihen tilalle, kun vahvistusten hankkiminen oli sääntöjen mukaan mahdollista provinssin edustajajoukkueelle.

Provincials-turnauksen voittajajoukkue lähti isompaan Westerns Championships -turnaukseen, jossa paremmuudestaan mittelivät provinssien parhaat. Ja 19-vuotias raumalainen heidän mukanaan.

– Siltä istumalta halusin lähteä. Tiesin, että siellä on vielä kovempaa ringetteä tiedossa. Albertassa ja Manitobassa on kovempi taso kuin Brittiläisessä Kolumbiassa. Turnaus oli hieno, ja väkeä paikalla. Noin tuhannen katsojan halli oli täynnä.

Rautio on nyt asunut puolisen vuotta Kanadassa, jonne hän lähti vaihto-opintoihin. Hän opiskelee Raumalla kolmatta vuottaan lähihoitajaksi ja innostui heti todella paljon, kun kuuli mahdollisuudesta vaihtoon lähdöstä.

Parhaaksi vaihtoehdoksi nousi nopeasti Kanada, sillä Rauman Lukon B-tytöissä ringetteä pelaava Rautio ei halunnut välivuotta ringetestä pitää.

Hän on tyytyväinen siitä, että vaihto-organisaatio hoiti hienosti kaiken aina joukkueesta lähtien.

Se jopa hieman yllätti hänet, miten innoissaan kanadalaiset joukkueet olivat suomalaisesta vahvistuksesta.

– Minulla oli vaihtoehtoina Kelowna ja Maple Ridge. Molemmat joukkueet jopa kinastelivat, että kumpi minut saa.

– Kanadalaiset ovat tosi kiinnostuneita suomalaisesta ringettetaidosta ja arvostavat sitä. He haluavat kysellä paljon ja oppia sitä taitoa ja tietoa.

Kanadalaiset ovat tosi kiinnostuneita suomalaisesta ringettetaidosta ja arvostavat sitä. He haluavat kysellä paljon ja oppia sitä taitoa ja tietoa

Vaikka nuori raumalaisnainen haluttiin innolla Kanadaan, pääsi hän käymään läpi kauden alussa saman kilpailun pelipaikoista kuin muutkin.

Rautio osallistui heti muuton jälkeen yleiselle ringetteleirille, jonka jälkeen oli tiedossa hänen Port Coquitlam -joukkueen tryout-leiri. Siellä pelaajat oli tarkoitus jakaa ykkös- ja kakkosjoukkueeseen.

– Kymmenen tunnin aikaero teki esimmäisestä kahdesta viikosta todella väsyttävät. Tryout oli valehtelematta rankin harjoitussessio, mitä olen koskaan tehnyt. Se oli aika hurjaa.

Väsymyksestä huolimatta hän pääsi ykkösjoukkueeseen ja sopeutui muutenkin pelityyliin nopeasti. Vain tuomariston linjaan hänellä oli vaikea tottua.

– Suomessa olen oppinut pitämään liian matalalta kiinni. Muutaman kerran kaudessa siitä on vihelletty, täällä minulle on vihelletty rike joka ikinen peli, hän naurahtaa.

Hän kertoo nähneensä Kanadassa ringetetteä paljon aiempaa laaja-alaisemmin. Suurimman muutoksen on tehnyt se, että hänet pantiin heti hyökkääjän tontille, vaikka Suomessa oli pelannut aina puolustajaa.

Ammattikoulun vaihtovuoden tarkoitus on Raution mukaan pääasiassa työssäoppiminen, mutta se ei ollut hänelle Kanadassa mahdollista.

Tämän vuoksi hän istuu paikallisen high schoolin penkillä ja ammentaa uusia kokemuksia. Kursseja hän ei nimittäin suomalaiseen tutkintoonsa saa hyväksiluettua.

– Otan ihan vakavasti. Olen tehnyt kurssivalinnat sen mukaan, että se auttaa tulevaisuudessa. Haluaisin työskennellä tulevaisuudessa englanniksi, ehkä jopa Kanadassa. Siksi halusin oppia kieltä kuin se olisi toinen äidinkieleni.

Raution vaihtovuotta on jäljellä kaksi kuukautta, mikä on hänen mielestään harmittavan vähän.

Hieman huono omatuntokin on tullut siitä, että minulla ei ole hirveä ikävä Suomeen ollut. Sekin johtuu varmaan siitä, että minulla on täällä ollut todella hyvä olla.

– Hieman huono omatuntokin on tullut siitä, että minulla ei ole hirveä ikävä Suomeen ollut. Sekin johtuu varmaan siitä, että minulla on täällä ollut todella hyvä olla.

Vaikka hän on viihtynyt Kanadassa, aikaisti hän paluulentoaan.

– Minun piti lähteä vasta viimeinen päivä kesäkuuta, mutta RMJ vetää minut jo viikkoa aikaisemmin Raumalle, hän naurahtaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut