Valoa lyheneviin päiviin – joka toinen suomalainen pyöräilijä polkee kesät talvet ilman lamppua

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa suosittelee käyttämään polkupyörissä valkoisen etuvalon lisäksi punaista takavaloa. Näin pyöräilijä erottuu paremmin vuorokauden pimeinä aikoina muiden valojen vilinässä. Näkyvyys lisää turvallisuutta. Kuva: arkisto/Pekka Lehmuskallio

Edessä on taas pimeä Suomen talvi. Heijastimet ja pyörien valot puhuttavat sosiaalisessa mediassa, hyvästä syystä.

Edelleen joka toinen suomalainen pyöräilijä polkee kesät talvet ilman lamppua. Liikenneturvan yhteyspäällikön Leena Piipan mukaan tilanne ei ole hyvä.

– Polkupyörä on ajoneuvo, jossa pitää lain mukaan olla valot.

Pyörässä tulee olla valo pimeällä, hämärällä tai kun näkyvyys on jostain muusta syystä heikentynyt. Esimerkiksi loka-marraskuun sateisen harmaina päivinä valoa voi pitää päällä koko pivän.

– Autoissahan on ajovalot päällä koko ajan, joten ihan hyvin valon voi pitää pyörässä päivälläkin, Piippa neuvoo.

Piippa korostaa, että pyöräilijän näkyvyyden kannalta lamppu on ehdoton varuste, vaikka polkupyöristä löytyy nykyään pakolliset heijastimet.

– Valaistulla alueella pyöräilijä näkee vielä itse liikkua, mutta autosta on hyvin hankala havaita pyöräilijää esimerkiksi sateessa ja mainosvalojen keskellä.

Miksi sitten veisti valon tarpeellisuudesta ja pakollisuudesta ei ole mennyt perille?

– Osa unohtaa lampun, osa ei ole ymmärtänyt, että se on lain mukaan pakollinen.

Omakohtaisen kokemuksen mukaan kukkaroon tuntuva sakko auttaa muistamaan ainakin tieliikennelain pykälät. Valistuksen ja jokasyksyisten muistuttamisten lisäksi valojen käytön valvonta saattaisi siis lisätä niiden suosiota.

– Olisi ehkä hyvä, jos poliisi valvoisi pyöräilijöitäkin enemmän. Kyllähän se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, jos tietää, että joku sitä seuraa, Piippa pohtii.

Toisaalta poliisin resurssit ovat rajalliset, joten valistusta ei voi unohtaa. Pyöräilijät selittävät valon puuttumista usein unohtamisella. Joskus lamppu on juuri mennyt rikki tai varastettu.

– Jos valo on helposti irrotettava, sen voi ottaa takin taskuun mukaan, kun jättää pyörän parkkiin. Lisäksi nykyään voi käyttää vaikka otsalamppua.

Pyörään voi kiinnittää myös punaisen takavalon. Vielä se ei ole pakollista, mutta tieliikennelain uudistuksen jälkeen on. Piippa suosittelee takavaloja, mutta muistuttaa, että punainen valo ei kuulu eteen.

– On sattunut sellaisia onnettomuuksia, joissa joku on katsonut, että tuolla menee punainen valo poispäin ja se onkin tullut kohti. Punainen valo kuuluu taakse ja valkoinen eteen.

Lamppua pyörään kiinnitellessä ei pidä unohtaa toistakaan näkyvyyden tekijää, eli heijastinta. Senkin käyttöä suomalaiset voisivat mielellään lisätä.

– Käyttö on ihan hyvällä tasolla, mutta parannettavaa riittää edelleen paljonkin, yhteyspäällikkö Eini Karvonen toteaa.

Karvosen mukaan monet ymmärtävät pitää heijastinta lähtiessään lenkille pimeille metsäteille. Valaistuilla alueilla ongelma on sama kuin pyöränvalojen kohdalla. Oma näkyvyys unohtuu, kun itse näkee.

Lapsiensa näkyvyydestä suomalaiset ovat oppineet pitämään huolta. Harvoin tulee vastaan perhettä tai päiväkotiryhmää, jonka pienimmillä ei ole huomioliivejä. Aikuiset eivät vain aina pue niitä itselleen.

– On erittäin hyvä, että lapsilla on liivit ja heijastimet. Mutta omalla käytöksellään aikuinen antaa mallin lapselle, halusi tai ei, Karvonen muistuttaa.

Jos aikuinen aina jättää heijastimen tai vaikka pyöräilykypärän pois, voi lapsi kasvaessaan kuvitella, etteivät aikuiset niitä tarvitse.

– Mitäpä muuta teini-ikäiset haluavat kuin olla aikuisia?