Vanha kansalaisopisto saa uutta hirttä alleen

Suunnittelutyö vanhan opiston alapohjan korjaamiseksi on jo käynnistynyt. Osa hirsistä pitää vaihtaa kokonaan, osan kohdalla selvittäneen paikkakorjauksilla.Kuva: Juha Sinisalo

Rauman vanhan kansalaisopiston remontti laajenee. Keväällä toteutettu lattiaremontti toi esiin ongelman myös rakennuksen alapohjassa.

Vuonna 1827 rakennetun hirsitalon alimpien hirsikerrosten todettiin olevan lahonneita. Alapohjasta ei kuitenkaan löytynyt pahempaa ongelmaa kuten kosteutta tai hometta.

– Hirret ovat yksinkertaisesti tulleet tiensä päähän. Yllättävää oli se, että pahimmat lahot olivat joen puolella, missä on lähes metrinen betonisokkeli, sanoo arkkitehti Minna Linnala.

Suunnittelutyö alapohjan korjaamiseksi on jo käynnistynyt. Osa hirsistä pitää vaihtaa kokonaan, osan kohdalla selvittäneen paikkakorjauksilla.

– Remontissa tullaan käyttämään puuta ja vanhaa hirttä, joka on jo laskeutunut.

Alapohjan remontin yhteydessä on pohdittu toteutettavan myös sisätilojen ennallistamista. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksesta remontoidaan myös sähköt ja valaistus sekä kaikki seinä- ja kattopinnat.

– Alapohjaan kurkkaamisen yhteydessä seinistä tuli esiin vanhaa maalipintaa ja puolipanelointia. Iso sali on aikoinaan ollut muun muassa jumppasalina.

Remontin kustannusarvio on vielä arvoitus, sillä se riippuu laajuudesta.

Opistotalon lattiaremonttiin käytettiin kunnossapitorahoja, mutta varsinaiseen remonttiin tarvitaan myös investointirahaa.

– Kaikki riippuu rahoituksesta. Nyt pohdimme sitä, mikä asia tulee toteuttaa ensin. Koko remonttiin saattaa mennä vuosi, joten rakennus olisi käytettävissä jälleen ensi syksynä, arkkitehti Minna Linnala pohtii.

Vanhan opistotalon remontti vaikuttaa kansalaisopiston uuden lukukauden järjestelyihin. Väliaikaistiloja on saatu käyttöön muun muassa Tammelasta. Lisäksi kursseja on sijoitettu kouluihin ja Tarvonsaareen sekä Pyynpään opistoon.

Lukujärjestyksiä on jouduttu paikkojen osalta tiivistämään.

– Nyt on pitänyt hyväksä se, ettei kaikille kursseille ole välttämättä saatu parasta mahdollista tilaa, sanoo koulutussuunnittelija Kristina Haavisto.