Asiakkaiden kanssa on vuosien varrella jaettu niin ilot kuin surutkin, sanoo Jaanan Pystökaffetta 24 vuoden ajan pyörittänyt Jaana Valanne. ”Eikä se ole pelkästään niin päin, että asiakkaat saavat tästä energiaa, vaan myös he auttavat minua jaksamaan”, Valanne sanoo.
Ennen haastattelun aloittamista kahvit ostanut pariskunta kiittelee sydämiensä pohjasta Jaana Valannetta. He ovat kuulleet, että pystökaffekojua torin laidalla pitävä Valanne on luopumassa kaffekojun emännyydestä.
– Kun mies oli sairaalassa, täällä minä kävin puhumassa, ja se oli kyllä ihan korvaamaton tuki. Kyllä tämä on niin tärkeä paikka ollut, nainen sanoo ja katsoo Valannetta sydämellisesti silmiin.
Ei vetistellä sen enempää, mutta todettakoon, että kyllähän moinen Valannetta liikuttaa.
Juuri asiakkaat eli ihmiset taitavat olla se asia, jota Valanne jää pystökaffearjesta eniten kaipaamaan?
– Ehdottomasti. Ihmiset ja kohtaamiset. Kyllä tämä on monelle sellainen henkireikä ja paikka, jossa pääsee tapaamaan ystäviä, Valanne sanoo.
Kun Valanne sanoo, että kyse on paljon muustakin kuin kaffesta ja munkista, hän tietää mistä puhuu. Onhan hän toiminut pystökaffeyrittäjänä jo 24 vuotta.
Päätös vapaalle vaihtamisesta – Valanne ei niinkään välitä ”eläke”-sanan käytöstä, vaikka siitä kyse onkin – ei ollut yksinkertainen eikä helppo.
– Joitakin vuosia sitten olin jo lopettelemassa kertaalleen, kun tuntui, ettei mikään mennyt enää putkeen. Mutta lopulta löysin voimaa jatkaa.
– Nyt tuntui kuitenkin siltä, että olisi aika jollekin muulle, kun ystäviä ja läheisiä on paljon, ja moni tapahtuma on vuosien aikana jäänyt työn vuoksi väliin, Valanne kuvailee.
Mitä asiakkaat sitten ovat tuumanneet Valanteen päätöksestä? Heistä moni käy kojulla päivittäin, jotkut ovat käyneet koko 24 vuoden ajan.
– Asiakkaat kyllä ymmärtävät minun päätöstäni. Jokaisen toive on tietenkin, että pystökaffe jatkuisi. Ja niin se on minunkin toiveeni! Tuntuu, ettei omastakaan vapaalle vaihtamisesta tule mitään, jos en tiedä että täällä voi piipahtaa kaffella, Jaana Valanne nauraa.
Jatkajaa ei toistaiseksi ole löytynyt. Valanne on kuitenkin toiveikas.
– Tässä oli ihan hyviäkin ehdokkaita, mutta he sitten jostain syystä joutuivatkin vetäytymään. Olen yrittänyt käyttää omia kanaviani, mutta nyt asia on myös kaupungilla tiedossa. Olen toiveikas, että jatkaja löytyy.
Pystökaffen pitäjältä vaaditaan ”huumorintajua ja pitkää pinnaa”, Valanne nauraa.
– Säällä kuin säällä pitäisi näitä vähän aikaisempia aamuherätyksiä jaksaa. Eikä tässä kovin tiukkapipoinen selviä. Kyllä tuo miesasiakkaiden huumori aikamoistakin on välillä, Valanne tokaisee.
Toimeen pitää tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa: paikallisia asiakkaita löytyy joka ikäryhmästä, ja kesä tuo tullessaan turistit.
– Olen kyllä valmis uutta yrittäjää sitten opastamaan. Perinteitäkin on: onhan tässä keitetty kaffeetkin samalla sekoituksella varmaan 40 vuoden ajan. Sellaista käsityötä tämä on.
Vielä tämän ja ensi viikon ajan Valanne aikoo nousta tekemään tuon käsityön itse.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.