Keväällä moni vetäisee veneensä pohjaan myrkkymaalia. Ympäristölle ja vesieliöille haitalliset myrkkymaalit kannatta kuitenkin unohtaa.
Niiden tilalle Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suosittelee vaihtoehtoisia menetelmiä veneen pohjan puhtaana pitämiseksi.
Niitä ovat esimerkiksi veneen pohjan harjaaminen ja biosidittomat maalit.
– Veneiden pohjissa käytettävät myrkkymaalit ovat erittäin myrkyllisiä ympäristölle ja vesieliöille. Suuri osa veneen pohjaan sivellyistä aineista liukenee vesistöön ja haittaa kalojen sekä muiden vesieliöiden lisääntymistä. Myrkkymaalien kupari- ja sinkkiyhdisteet eivät hajoa luonnossa, vaan kertyvät vesistön pohjasedimenttiin ja sataman maaperään aiheuttaen pitkäaikaista haittaa, kertoo Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanninen.
Hanninen muistuttaa, että sisävesillä ympäristölle haitallisten myrkkymaalien käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien.
– Sisävesillä ei edes esiinny merirokkoa tai muita kovakuorisia pohjaan kiinnittyviä eliöitä. Siksi myrkkymaalin käyttö sisävesillä on turhaa. Tarvittaessa veneen pohjaa voi suojata kovilla biosidittomilla maaleilla ja limoittuneen pohjan voi pestä puhtaaksi veneilykauden aikana mekaanisesti harjaamalla tai kauden jälkeen painepesurilla, Hanninen neuvoo.
Myrkkymaalien vaihtoehtoina myytävät biosidittomat maalit eivät yksinään riitä pitämään veneen pohjaa puhtaana, vaan ne vaativat mekaanisen puhdistusmenetelmän.
Merellä merirokon kiinnittyminen veneen pohjaan voidaan myrkkymaalien sijaan estää ympäristöystävällisesti.Vene tulisi nostaa välillä kuiville ja pestä sen pohja mekaanisesti harjaamalla ja/tai käyttämällä painepesuria tai pohjapesuria.
Mekaaninen puhdistus on tehokas menetelmä merirokon ja muun kasvuston estämiseksi. Useasta rannikon satamasta löytyvän harjapesurin pyörivät harjakset irrottavat pohjaan kasvaneen levän ja merirokon toukat.
Pohjan puhdistus onnistuu myös laiturilta käsin siihen tarkoitetuilla erikoisharjoilla.
Kesästä riippuen 1–3 pesua kauden aikana riittää pitämään pohjan puhtaana merirokosta.Pohjan pesu kannattaa ajoittaa erityisesti heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin merirokon toukat yleensä kiinnittyvät veneiden pohjiin.
Veneen pohja on myös hyvä suojata valolta ja auringolta eliöiden pohjaan tarttumisen vähentämiseksi.Helppo ratkaisu kölittömille veneille on aisapaikkaan asennettava kölipeite tai harjasmatto, jonka päälle vene ajetaan. Venettä säilytetään peitteen päällä.
Kölipeite muodostaa veneenpohjan ja peitteen väliin pimeän ympäristön, jossa veden vaihtuvuus on heikkoa.Tämä on epäedullinen kasvuympäristö merirokolle ja levälle, jolloin veneen pohja pysyy puhtaana.
Osassa peitteitä on lisäksi harjaava pinta, joka irrottaa veneen pohjaan kasvanutta levää ja muuta eliöstöä.
Jos venettä säilyttää kuivilla esimerkiksi trailerin päällä, ei myrkkymaalaamiselle ole tarvetta.Satamaan tai omaan laituriin voi myös asentaa venenostimia, joiden päällä veneitä voi säilyttää.
Venettä ei toki tarvitse säilyttää jatkuvasti kuivalla maalla, jo ajoittainen veneen nosto ja pohjan kuivuminen estävät merirokon kiinnittymisen.
Venenostimien etuna on se, että vene voidaan säilyttää nostimen päällä myös talvella, jolloin erillistä talvisäilytyspaikkaa ei tarvita.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.