Viime vuodet on julkisuudessa puhuttu levymyyntien romahtamisesta, keikkojen vähenemisestä ja bänditoiminnan hiipumisesta.
Vuonna 2009 perustettu Vesterinen yhtyeineen menee vastavirtaan, sillä syksyn kiertueella bändi on soittanut useita loppuunmyytyjä keikkoja.
– Suomessahan ei saisi itseään kehua, mutta kyllä meidän biisit toimivat keikalla parhaiten, laulusolisti Tero Vesterinen toteaa naurulla maustaen.
Vesterinen yhtyeineen puhuttelee kaiken ikäisiä musiikin ystäviä.
Viime viikonlopun keikka Vaasassa toimi hyvin muistutuksena siitä, että Vesterinen yhtyeineen kerää keikkapaikalle hyvin eri-ikäisiä kuuntelijoita.
– Eräs reippaasti yli 70-vuotias mies jorasi ihan hiessä ja keikan jälkeen naureskeli, ettei tässä enää kauaa keikuta, joten on tanssittava, kun tulee hyvä bändi keikalle.
Taannoisen konserttisalikiertueen jälkeen yhtyeellä oli jälleen hieman laajempi yleisökanta.
Yhtyeen on sanottu vetoavan sekä iskelmän että pop-musiikin ystäviin ja on sen takia niin suosittu.
Tero Vesterinen taas on sitä mieltä, että perinteinen ja tinkimätön asenne soittamiseen on tullut yleisölle tutuksi.
– Yli kaiken me arvostamme bändin saumatonta yhteensoittoa. Jokainen on vanhan liiton musadiggari, ja olemme fanittaneet sellaisia bändejä, jotka satsaavat siihen, että homma toimii keikalla ja muutenkin.
– Haluamme pitää sitä bändisoiton traditiota yllä. Vaikka keikkapaikkoja kiertää artisteja pelkän läppärin kanssa, me halutaan mennä vastavirtaan.
Tänä syksynä Vesterinen yhtyeineen on julkaissut kokoelmalevyn, joka kantaa nimeä Paviaani.
Levylle on koottu yhtyeen merkittävimmät kappaleet koko uran ajalta.
Yhtye julkaisee nykyisin musiikkinsa oman Lee One Cleef Records -levy-yhtiön nimissä.
Ensimmäiset kolme levyä julkaisi ylikansallinen Universal.
– Meidän raskas ja pitkä työskentelytapamme studiossa oli heille liikaa, Vesterinen nauraa.
– Oli kaikille osapuolille parempi, että emme jatkaneet Universalilla.
Itsenäisyyttä helpottaa valtavasti se, että yhtyeen kosketinsoittaja Janne Riionheimolla on oma studio.
Kukaan ei ole studiossa hengittämässä niskaan.
Yhtye on muutenkin omavarainen, sillä sen riveistä löytyy monenlaista osaamista, jota voi hyödyntää julkaisutoiminnassa.
Tero Vesterinen esimerkiksi vastaa julkaisujen grafiikoista.
Yhtye vastaa osiltaan myös levyjen jälleenmyynnistä.
– Se on yllättävän iso määrä levyjä, mitä me myydään keikoilla.
Vesterinen yhtyeineen on myös siinä mielessä omalaatuinen yhtye, että sen kappaleista ei vastaa vain yksi tai kaksi bändin jäsentä, vaan tuotantovastuu on jakautunut useammalle.
– Meillä ei ole minkäänlaista kynnystä biisien esittelylle. Kuka tahansa voi heittää, että mulla olis tällainen. Se on tosi iso rikkaus, Tero Vesterinen fiilistelee.
Yhtyeen sanoituksia on usein kuvailtu melankolisiksi.
Tero Vesterinen kertoo, että sanoitusten lähtökohtana on vahva tarina.
– Ja vaikka sen aihe olisikin synkkä tai toisinaan jopa kauhea, haluamme pukea ne lohdulliseen muotoon, ei koskaan tuomitsevaan.
Viimeisellä hän viittaa siihen, että yhtyeellä on sanoituksia muun muassa lähisuhdeväkivallasta.
Lähisuhdeväkivalta ja sen lisääntyminen Suomessa sai Vesterisen yhtyeineen tekemään yhteistyötä Miessakit Ry:n kanssa.
– Olemme kuulleet pysäyttäviä tarinoita siitä, kuinka vaikeissa tilanteissa ihmiset ovat olleet.
Äkkiseltään voisi ajatella, että popkappaleen tekeminen näin rankasta aiheesta olisi mahdotonta.
Mutta laulut soivat jokaiselle erilaisina.
Tero Vesterinen kertoo Onnellinen mies -kappaleesta, joka alunperin kirjoitettiin onnen ylitsepursuavaksi ylistykseksi.
– Taannoin eräs leukemiaa sairastava mies kertoi sen olevan hänen voimalaulunsa. Sen laulun voimalla hän jaksaa eteenpäin.
Vesterinen yhtyeineen esiintyy Brummissa perjantaina 3.11. kello 22.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.