Timo S. Vaskelainen, Jouni Vainio ja Raimo Vahanto ovat koostaneet parin vuoden ajan kirjaa lapsuutensa maisemista: Rautatienmäestä, Pyynpäästä ja Papinhaasta. Elokuussa julkaistavaan kirjaan mahtuisi vielä muisteluita. Niitä voi toimittaa Vahannolle maaliskuun loppuun mennessä.
Lapsuutensa Rauman Rautatienmäellä viettänyt Raimo Vahanto, Papinhaan Hakakadulta kotoisin oleva Timo S. Vaskelainen sekä Pyynpäässä lapsena asunut Jouni Vainio ovat parin vuoden ajan työstäneet kirjaa lapsuutensa maisemista.
Suuren määrän kuvia, muisteluita, karttoja ja alueen historiatietoa sisältävä kirja on miesten mukaan nyt ”loppusuoralla”.
– Kirja on tarkoitus julkaista 16. elokuuta, Rauman rautatien syntymäpäivänä. Kyseisenä päivänä vuonna 1897 Rauman upouudelle rautatieasemalle saapui ensimmäinen juna, kirjahankkeen primus motor Vahanto kertoo.
Jotta mahdollisimman moni Rautatienmäen/Leikarin, Pyynpään tai Papinpellon alueilla joskus asunut tai aluetta muuten tunteva saisi omat tarinansa kirjaan, Vahanto ottaisi mielellään vastaan niitä sekä vanhoja valokuvia.
– Minulle voi lähettää kuvia ja kirjoituksia sähköpostilla, mutta ehdoton takaraja aineistolle on tämän kuun loppu eli 31. päivä. Viimeistään silloin meillä täytyy olla kaikki palikat koossa.
Kukin kirjan toimituskuntaan kuuluvista on etsinyt tietoa omasta lapsuuden asuinalueestaan.
Vaskelainen on muun muassa kolunnut läpi kansallisarkistoa, josta hän on löytänyt paljon karttoja ja muuta paikkatietoa Papinhaan-Pyynpään-Rautatienmäen/Leikarin alueesta.
– Kuinkahan moni nykyraumalaisista edes tietää, että alue liitettiin Rauman kaupunkiin vasta vuonna 1954? Sitä ennen se oli maalaiskuntaa.
Jouni Vainion isoisä rakensi vuonna 1917 nykyisen Luoteisväylän ja Pyynpäänkadun liikenneympyrän viereen talon, joka on pystyssä edelleen.
Itsekin talossa aikoinaan asunut Vainio kertoo, että hänen isoisänsä oli seurakunnan torppari.
–Alueet torpan ympärillä olivat seurakunnan omistuksessa.
Vainion Viljo-isä piti torpalla puutarhaa sekä kasvatti muiden muassa lampaita.
1920-luvun alussa rautatien varteen entiselle Käpylämäelle ja Leikarin alueelle ryhdyttiin rakentamaan asuintaloja rautatieläisten perheille.
Siellä asui myös Vahanto, jonka isä Yrjö oli töissä rautatiellä. Vahannon sukulaisia oli puolestaan päättämässä rautatien rakentamisesta Raumalle 1800-luvun lopulla.
– Minulla on rautatien johtokunnan pöytäkirjoja vuodelta 1897. Olen myös käynyt läpi vanhoja Länsi-Suomi-lehtiä ja haastatellut useita Rautatienmäellä asuneita ihmisiä.
Pyynpään-Papinhaan-Leikarin alue alkoi muuttua 1980-luvun lopulla. Ensin purettiin vanhat veturitallit sekä niiden jälkeen rautatieläisten talot, jotka saivat tehdä tilaa uudelle ratalinjaukselle.
– Meidän entisen luistelukentän paikalla on nyt Väri-Rauman liikekiinteistö. Onneksi yksi mänty on vielä pystyssä. Se toimi meidän jääkiekkopeleissämme maalitolppana, Vahanto kertoo nauraen.
Miehet innostuvat muistelemaan lapsuusaikojaan, joita värittivät kisaaminen, pelaaminen sekä kivisota naapurustossa asuvia poikia vastaan.
– Ammus-Sytyttimen parakeissa asuvia vastaan sodittiin aika ajoin raivokkaastikin, Vaskelainen muistelee hymyillen.
Miehet toivovat, että heidän kirjahankkeensa innostaisi muidenkin alueiden asukkaita muistelemaan menneitä ja kirjaamaan niitä ylös kansien väliin.
Onko sinulla muistoja tai vanhoja valokuvia elämästä Rautatienmäellä, Papinhaassa tai Pyynpäässä? Lähetä aineistosi viimeistään 31.3.2023 raimo.vahanto@gmail.com
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.