Sääherkkyys on asia jonka moni meistä tunnistaa itsessään.
Kesä ja aurinko saavat hymyilemään, talven kylmyys ja pimeys vetävät suupielet alaspäin.
Sääherkkyyttä kutsutaan meteopatiaksi ja henkilö joka kokee tietyt sääilmiöt vahvasti, on meteopaatti.
Asiaa on tutkittu paljon, mutta siitä tiedetään kuitenkin kovin vähän.”Suomessahan kaikki ovat jonkin sortin meteopaatteja”, saattaa joku jo tässä vaiheessa tuhahtaa.
Ainakin kahvipöytäkeskusteluissa sään vaihtelua kiitellään tai manataan usein.
Erään tutkimuksen mukaan aurinko saa ihmiset usein tietynlaisesta kuoresta ulos, ja aktiivisuus lisääntyy.Jopa ostoksia tehdään ja rahaa kulutetaan enemmän kuin sateella. Tutkimus taisi olla Amerikasta lähtöisin.
Tiettävästi myös monilla meistä toimintatarmo lisääntyy ja tehokkuus paranee sään mukaan.
Oma lukunsa on ihmisten taipumus flirttailuun, kun aurinko paistaa. Hymy tarttuu herkemmin, ja tuttujen sekä tuntemattomien kanssa juttu luistaa herkästi.Tunnistan itsessäni kaipuun valoon ja lämpöön. Tammikuun koittaessa alitajuntaan tulee ajatus; nyt suunta on taas kohti kevättä ja valoa, luojan kiitos!
Tammikuun lopussa huomaa jo selvästi päivän pitenemisen. Pitkät ajomatkat selostusreissuille sujuvat mukavammin, kun perille ehtii vielä päivänvalossa. Vaimoni usein muistuttaa minua siitä, mikä rikkaus meillä onkaan neljä eri vuodenaikaa.
Kevättä ja kesää osaa arvostaa syksyn ja talven jälkeen.
Entä, kun talviaika on toistaiseksi jatkunut pitkänä syksynä sateineen näihin päiviin saakka?
Sääherkälle tämän jälkeen kevät maistuu ja tuntuu entistäkin paremmalta, kun sen aika koittaa.Sääherkkyyttä pystyy lievittämään monella tavalla. Yksi parhaista on viettää aikaa hyvässä seurassa, oman perheen ja hyvien ystävien kanssa.
Tähän ei tarvita edes tutkimuksia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.