Näyttelijästä leipuriksi. Ville Haapasalon hatsapuribisnes kukoistaa. Gruusialaista herkkua myydään kioskikiertueella ympäri maata. Kuva: Juha Sinisalo
Hieman ennen yhtätoista lappilaisen marketin pihaan alkaa kerääntyä jonoa. Joni Rautavuori on ajanut lounastauollaan Raumalta varta vasten ostamaan näyttelijä Ville Haapasalon loihtimat hatsapurit vaimolleen ja itselleen. Itse maestroa ei heti kojun auettua näy, ja Rautavuori jää leivät ostettuaan odottelemaan tätä paikalle saadakseen nimikirjoituksen. Sen Haapasalo raapaisee kuitin pintaan ennen kuin siirtyy tiskin taakse.
Hetkinen, jokin on muuttunut. Päässä on pipon sijaan nahkainen stetson.
– Pipo oli viime kesään saakka, mutta töissä oli niin kiire, ettei se pysynyt päässä.
Hattuun Haapasalo päätyi, kun Puumalan torin leipävaunulle tuli kesällä lapsia tapaamaan Muumipapan ääntä.
– Ajattelin, että no hemmetti, hankin hauskan hatun, hatsapurihatun.
Leipuriksi ryhtyneellä Haapasalolla on menossa Satakunnan kiertue. Georgialaista perinneleipää, hatsapuria, juustotäytteistä vehnäleipää, kaupataan länsirannikon kiertueella kolmesta vaunusta, joista Haapasalo on aina itse yhdessä paikalla. Leipä on tehnyt kauppansa.
– Parhaimpana päivänä on mennyt yli 970.
Eniten myy Haapasalo itse, kun hän on tiskin takana, leipiä menee parisataa enemmän kuin muissa vaunuissa.
– Ne, jotka haluavat nimenomaan tulla katsomaan minua, tulevat tietenkin paikalle sellaisena päivänä, jolloin olen paikalla.
Maanantaina tuli tasan 10 kuukautta siitä, kun Haapasalo aloitti hatsapurien myynnin mökkipaikkakuntansa Puumalan torilla. Sen voi panna koronan kontolle. Koronan takia näyttelijän piti keksiä jotain muuta, kun alan työt menivät alta. Suurin osa niistä on Venäjällä.
– Venäjä ilmoitti jo vuosi sitten, että se on kiinni vuoden 21 loppuun. Tajusin, ettei mulla tule puoleentoista vuoteen olemaan omia hommiani. Leffahankkeetkin siirtyivät vuodelle 2022.
Haapasalo myöntää olleensa myös tauon tarpeessa.
– Olen seissyt kameran edessä 25 vuotta. Jokainen, joka on ollut yhtä kauan yhdellä alalla, tietää, että jossain vaiheessa leipiintyy. Kynnys lähteä mukaan uusiin projekteihin oli jo noussut.
Alun perin Haapasalon piti olla leipurina, tai näytellä leipuria, kuten hän itse sanoo, vain kesän yli.
– Mutta myimme 68 päivässä 25 000 leipää! Olisi ollut ihan päätöntä lopettaa siihen.
Puumalassa sijaitsevaa hatsapurileipomoa laajennetaan parhaillaan. Toiminta pääsee Haapasalon mukaan toden teolla vauhtiin sen valmistuttua.
– Kesällä kiertäviä kioskeja on viisi, ja myyntipaikkoja sovittuna yli 20 ympäri Suomea.
Parhaimmillaan punaviinin kanssa, Ville Haapasalo evästi leipäkaupoille tulleita Minna ja Ilkka Vuoristoa.
Leipäkioskikiertue jatkuu ainakin vuoden loppuun.
– Olemme joka tapauksessa tilanteessa, jossa kukaan ei osaa sanoa, mitä kolmen kuukauden päästä tapahtuu, joten en mieti tulevaa, vaan teen tätä. Tämä toimii ja on hauskaa, ja meillä on kohta 40 ihmistä töissä!
Kameran edessä työskentelykin todennäköisesti jatkuu.
– Kokonaan ei ole tarkoitus lopettaa, sillä minulla on kehitteillä myös joitain omia projekteja.
Ville Haapasalo on näyttelijän työn ohessa häärinyt monenlaista, ja yritystoiminta on tuttua. Leipomoa hän ei kuitenkaan ollut aiemmin pyörittänyt. Leipuriksi hän opetteli netissä.
– Torista hankin halvat kamat, ja tässä sitä ollaan.
Suurin haaste oli kehittää leipätaikina sellaiseksi, että se kestää kaksi kuumennusta.
– Taikina esipaistetaan leipomolla ja loppupaistaminen tapahtuu kioskissa.
Asiakas saa höyryävän leivän eteensä viidessä minuutissa.
Toinen haaste toiminnan laajenemiselle oli leivän sisään leivottu sulguni-juusto, joka loppui viime kesänä aina kesken.
– Virolainen toimittaja ei kyennyt tekemään juustoa suuria määriä. Nyt meillä on aiesopimus ison suomalaisen valmistajan kanssa, ja toiveena on, että sulgunijuustoa saadaan myös kauppoihin.
Hatsapuri ja rakkaus georgialaiseen ruokaan ovat perua jo opiskeluajoilta Neuvostoliitosta.
– Tänä vuonna tulee 30 vuotta siitä, kun lähdin sinne. Olen ollut Georgia-fani siitä lähtien.Hatsapurit hän löysi, kun opiskeluaikoina vatsa kurni eikä kaupoissa ollut mitään syötävää.
– Ruoka oli kortilla, kaupoissa ei ollut mitään, ei ollut ravintoloita eikä kahviloita. Löysin paikan, josta sain hatsapuria ja söin sitä joka päivä puolentoista vuoden ajan. Jos joku ruoka kestää sen, sen on pakko olla hyvää.
Hatsapurin resepti on 5 000 vuotta vanha, ja se on säilynyt muuttumattomana. Maun salaisuus on Haapasalon mukaan simppeli: voi, kerma, rasvainen maito ja takina, jossa puolet on juustoa.
Leivässä käytettävää sulguni-juustoa hän kuvailee maultaan lähelle halloumijuuston ja mozzarellan yhdistelmää.
Georgiassa leivästä on erilaisia versioita, mutta Haapasalon kioskissa myydään perushatsapuraa. Leipomossa on tosin kevään mittaan tehty tuotekehittelyä.
– Ollaan kehitelty lukemattomia määriä uusia reseptejä, joten uusia tuotteita on tulossa. Georgian ruokakulttuurissa on paljon sellaista, jota voi tuoda tänne.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.