Raumalainen Kirsti Tella on tullut noutamaan tyttärensä hääpukua, joka on ollut pestävänä Rauman Kemiallisessa pesulaitoksessa Rauhankatu 13:ssa.
– Olin todella onnekas, että ehdin tuoda puvun tänne vielä ennen pesulan lopullista sulkeutumista. Olen aina tuonut vaatteita ja tekstiilejä tänne pestäväksi, sillä täällä on niin hyvä palvelu. Missäköhän Raumalla voi nyt jatkossa pesettää hääpuvut, pitsiliinat ja muut arat tekstiilit? Tella pohtii.
Hän kertoo olevansa surullinen siitä, että Eeva ja Ilkka Kekki ovat päättäneet luopua pesulan pyörittämisestä.
– Ymmärrän toisaalta oikein hyvin, että Kekit haluavat päästä jo eläkkeelle, Tella hymyilee ja lähtiessään toivottelee pariskunnalle mukavia eläkepäiviä.
Lähes 20 vuotta Eeva Kekin omistuksessa ollut Rauman Kemiallinen pesulaitos aloitti toimintansa jo vuosikymmeniä sitten Kalatorilla ”Kuperkeikan talon” alakerrassa.
– Omistajarouva pesi kuulemma siellä herrainpaitoja. Pesulalla oli myöhemmin keräilypisteet myös Hallikadulla ja Tehtaankadulla, Eeva Kekki tietää.
Rauhankadulle yritys muutti joskus 1950-luvulla.
1990-luvun lopulla Kemiallinen pesulaitos oli jonkin aikaa kiinni. Mäntästä 1993 Raumalle muuttaneet Eeva ja Ilkka Kekki päättivät vuonna 2002 ostaa Rauhankadun talon sekä sen alakerrassa sijaitsevan pesulan.
– Olin jäänyt työttömäksi, kun entinen työpaikkani, raumalainen luontaistuoteliike, lopetti toimintansa. Eräänä päivänä sitten kiillotin kynteni, laitoin tukkani ja päätin ryhtyä perehtymään pesulayrityksen saloihin. Luin kauttaaltaan liikkeen kirjanpidon ja kiersin melkein kaikki sen entiset asiakkaat läpi, ennen kuin tein ostopäätöksen, Eeva Kekki muistelee.
Eeva kouluttautui alalle ja palkkasi töihin Rauhankadun pesulassa pitkään palvelleen Sirkka Kyrön.
– Koko hommasta ei olisi tullut mitään ilman Sirkan apua ja neuvoja, Eeva kiittelee.
Entisenä maatilan tyttönä ja suurtalouskokkina Eeva oli tottunut käyttämään suuria koneita, joten isot mankelit ja muut pesulalaitteet eivät pelottaneet.
– Kun on innostunut ja kiinnostunut jostain, kykenee varmasti tarttumaan toimeen kuin toimeen. Minulla oli kova halu oppia ”talon tavoille” ja säilyttää pesulan hyvä maine. Uskon, että onnistuimme siinä, hän sanoo.
Rauman Kemiallisen pesulaitoksen avattua ovensa uudelleen sen entiset asiakkaat palasivat takaisin, ja siitä lähtien töitä on riittänyt.
Nimestään huolimatta Kemiallisessa pesulaitoksessa on pesty aina myös ”peruspyykkiä”, mattoja lukuun ottamatta.
Kekit ovat kehittäneet pesulaansa ja hankkineet sinne uusia koneita, muiden muassa EU:n velvoittaman kemiallisen koneen, jossa on suljettu järjestelmä.
– Se oli iso investointi, Ilkka muistelee.
Kekit tietävät, että koko pesula-ala on nyt murroksessa. He eivät kuitenkaan pidä markkinoille ilmestyneitä automaattipesuloita kovinkaan merkittävinä kilpailijoina, sillä ” hyvä palvelu ja moitteeton työnjälki ratkaisevat”.
– Joku saisi taatusti tästä vielä elannon itselleen. Nykypäivänä erikoistuminen on tärkeää, ja mekin erikoistuimme juuri arkojen tekstiilien puhdistukseen, Eeva Kekki toteaa.
Rauhankatu 13:n pesula asuinhuoneistoineen on nyt myynnissä, ja Kekit suunnittelevat Raumalta poismuuttoa.
– Haikein mielin lähdemme täältä. Merta ja ihmisiä tulee kova ikävä. Varsinkin iäkkäiden asiakkaiden kanssa olemme pitäneet pitkiä juttutuokioita. Elämän ilot ja surut on tullut jaettua heidän kanssaan, halausten kera tietenkin.
Liike-elämässä tapahtuu -juttusarjassa kerromme Rauman seudun yritysten kuulumisia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.