Lukion tuntijakokokeilu jakaa mielipiteitä

– Kokeilulukioissa nuoret pääsevät halutessaan syventymään kiinnostuksensa kohteisiin aikaisemmin ja keskittymään paremmin taipumustensa mukaisiin opintoihin, sanoo Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen. Rehtorin seurassa ovat lukiolaiset  Helena Lampinen (vas.) ja Sara Björkroth. Kuva: Martti KainulainenArno Kotro Kuva: Jere Grönberg

Reaaliaineiden valinnanvapautta lisäävä lukion tuntijakokeilu on nostanut vilkkaan keskustelun.

Kriitikot pelkäävät lukion yleissivistävän tehtävän rapautumista, kun esimerkiksi historian voi jättää kokonaan väliin. Kannattajat kiittävät sitä, että opiskelija saa syventyä itseään kiinnostaviin aineisiin.

Kokeiluun valittavissa lukioissa vapaavalintaisten reaaliaineiden määrä kasvaa. Pakollisia ovat vain yksi kurssi terveystietoa ja yksi kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Muut aineet jaetaan kahteen ryhmään, joista voi kummastakin valita vapaasti yhdeksän kurssia.

Hanketta arvostellut filosofian opettaja, kirjailija Arno Kotro pelkää, että opintojen kapeutuminen uhkaa lukion yleissivistävyyttä.

– On tärkeätä, että kaikki lukiolaiset opiskelevat edes jonkin verran eri aineita. Esimerkiksi historia ja yhteiskuntaoppi auttavat ymmärtämään oman maan ja maailman tapahtumia.

Kokeilun tavoitteena on valinnanvapauden lisääminen, mutta Kotron mukaan lopputulos on päinvastainen.

– Pienissä lukioissa ei pystytä toteuttamaan monia kursseja, koska osallistujia on liian vähän. Tämä kapeuttaa valinnanvapautta ja luo alueellista eriarvoisuutta.

Opinpolku selville varhain

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan kokeilu tuo aivan uusia mahdollisuuksia mennä syvemmälle valituissa aineissa ja rakentaa yksilöllistä polkua jatko-opintoihin jo lukion aikana. Samalla opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella monipuolisesti eri aineita turvataan.

Myös Suomen Lukiolaisten Liitto kannattaa valinnanvapauden lisäämistä, jotta opiskelijat voisivat syventyä kiinnostuksensa kohteisiin ja motivoitua niistä. Liitto kuitenkin korostaa opinto-ohjauksen merkitystä, sillä uudessa tuntijaossa tarvitaan lisää tietoa oppiaineista ja omien valintojen seurauksista.

Kriitikot muistuttavat, että nykylukiossakin kolmannes opinnoista on valinnaisia. Kotron mielestä syventävät kurssit antavat jo nyt hyvän pohjan jatko-opinnoille. Sen sijaan liian varhainen urautuminen voi olla haitaksi.

– Tutkitusti hyvin harva lukiota aloitteleva tietää, mihin ammattiin tulevaisuudessa haluaa. Vaarana ovat koulutuksen umpikujat, jos lukiossa tehdyt valinnat osoittautuvat vääriksi.

Kokeilu on saanut kritiikkiä myös ajoituksestaan. Syksyllä astuvat voimaan uudet opetussuunnitelmat, joista haluttaisiin kokemuksia ennen uusia avauksia.

”Opintoja on kehitettävä”

– Lukion uudistaminen tarvitsee kokeilua, kommentoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. Hänen mukaansa valinnaisuus on nähty suunnaksi, johon lukiota pitäisi kehittää. Keskustelussa ei näy vain huoli yleissivistyksestä vaan myös opettajien työllisyydestä, Pitkälä huomauttaa.

– Opintoja on kehitettävä, jotta lukioiden vetovoima ei hiipuisi. Merkkejä on jo paikka paikoin olemassa siitä, että lukioon mennään, kun ei muuta ei tiedetä tai muualle ei päästä. Lukio on eri arvioinneissa osoittautunut akateemisesti hyvin vaativaksi. On mietittävä, pitääkö sitä kehittää valinnaisempaan ja nuorille kiinnostavampaan suuntaan.

Pienten lukioiden vaikeus tarjota laajaa kurssivalikoimaa ei Pitkälän mukaan riipu tuntijaosta. Hänestä pitää joka tapauksessa miettiä lukioverkkoa sekä etä- ja verkko-opintojen hyödyntämistä.

Puolesta ja vastaan

  • ”1990-luvulla meillä oli nuorisoasteen koulukokeilu, joka antoi oppilaille laajasti valinnanvaraa. Yleissivistys ei romahtanut ja koulut kehittivät omaa opetustarjontaansa.”
  • Rehtori Aki Holopainen, Munkkiniemen yhteiskoulun lukio
  • ”Vapaavalintaisuus johtaisi sukupuolittumiseen. Opinpolut jakautuisivat varhemmin poikien ja tyttöjen valinnoiksi. Isoin ongelma ovat aineet, joita ei peruskoulussa opiskella yhtään. Niitä ei osata valita, kun ei tiedetä, mitä ne ovat.”
  • Opettaja, kirjailija Arno Kotro
  • ”Meillä ei ole kokeilusta suuria odotuksia. Enemmän toivotaan oppilaitosten pedagogista kehittämistä, johon antaa mahdollisuuden Opetushallituksen käynnistämä lukioiden kehittämisverkosto.”
  • Erityisasiantuntija Olavi Arra, OAJ
  • ”Sekä luonnontieteellisten että humanistis-yhteiskunnallisten aineiden opiskelu on tärkeää. On silti hyvä jo lukiossa syventyä kiinnostuksensa kohteisiin.”
  • Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen

Pakolliset kurssit vähenevät

  • Lukion ensi syksynä alkavassa tuntijakokokeilussa pakollisten kurssien määrä laskee 30–34 kurssiin, kun niitä nyt on 47–51. Yhteensä on opiskeltava vähintään 75 kurssia.
  • Reaaliaineet jaetaan kahteen ryhmään, joista kummastakin valitaan ainakin yhdeksän kurssia.
  • Ympäristö- ja luonnontieteisiin kuuluvat biologia, maantiede, fysiikka, kemia ja terveystieto.
  • Humanistis-yhteiskunnallisia aineita ovat historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto, psykologia ja filosofia.
  • Pakollisia ovat lain mukaisesti vain yksi kurssi terveystietoa ja yksi kurssi uskontoa/elämänkatsomustietoa.
  • Kokeiluun osallistuvat opiskelijat aloittavat lukiossa syksyllä 2016 ja 2017.
  • Opiskelijat saavat opiskella joko nykyisen tai kokeilutuntijaon mukaan.
  • Lukioiden hakuaika kokeiluun päättyi perjantaina, ja valinnat tehdään toukokuussa.

Rehtori: ”Parantaa koulumotivaatiota”

Helsinki

STT

Yksi tuntijakokokeiluun hakeneista oppilaitoksista on yksityinen Munkkiniemen yhteiskoulun lukio Helsingissä. Rehtori Aki Holopaisen mukaan opiskelijoille halutaan antaa mahdollisuus käyttää aikaansa tehokkaasti hyväksi.

– Kokeilulukioissa nuoret pääsevät halutessaan syventymään kiinnostuksensa kohteisiin aikaisemmin ja keskittymään paremmin taipumustensa mukaisiin opintoihin. Se myös parantaa koulumotivaatiota.

Rehtorin mukaan myös opiskelijat, joilla oppimisvalmiudet eivät ole niin hyviä, voivat keskittyä muutaman aineen opiskeluun ja läpäisevät varmemmin lukion.

– Tämä koskee myös maahanmuuttajanuoria, jos heillä on vaikeuksia suomen kielen ja reaaliaineiden vaativien käsitteiden kanssa.

Suomalaisessa lukiossa opiskellaan edelleen 18:aa pakollista oppiainetta. Holopaisen mukaan se on enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Hän korostaa, että koulunkäynnin sisällöt ja tavoitteet ovat ennenkin muuttuneet ja yleissivistys määritelty uudestaan.

Esimerkiksi klassisen lyseon mallista on siirrytty reaaliaineiden suuntaan. Nyt osaamisessa korostuvat tiedonhankintataidot sekä tieto- ja viestintäteknologia.

Munkkiniemessä sekä lukion että peruskoulun oppilaskunnan hallitukset kannattivat kokeiluun osallistumista yksimielisesti.

Opettajakunnassa oli rehtorin mukaan enemmän hajontaa – sekä kriittisyyttä että kannatusta.

Rehtorin käsityksen mukaan nuoret ovat fiksuja ja suhtautuvat vakavasti opintoihinsa, kuuntelevat neuvoja ja osaavat tehdä hyviä kurssivalintoja.