Mustavalkoisen historiakuvan vastustaja

Sotahistoria kaipaa tuoreita näkökulmia, pohtii Ville Suhonen.

Luontoelokuvien tekijät pysyttelevät usein tiiviisti omassa genressään, mutta Ville Suhonen ei ole epäröinyt ylittää lajityyppien raja-aitoja.

Suhonen saavutti pari vuotta sitten jättimenestyksen Kim Saarniluodon kanssa ohjaamallaan -dokumentilla, mutta uusimmassa elokuvassaan hän harppaa jo toista kertaa historiadokumentin puolelle.

Sodankylän elokuvajuhlilla ennakkoensi-iltansa saanut -elokuva kertoo Martta Koskisesta, joka on toistaiseksi viimeinen Suomessa teloitettu nainen.

Maan alla sodan aikana toimineita kommunisteja ja rintamakarkureita auttanut Koskinen tuomittiin maanpetoksesta ja teloitettiin Malmin ampumaradalla Helsingissä syyskuussa 1943.

Syvällisemmin menneisyydestä

Suhosen mukaan aihevalintaan vaikutti osaltaan Suomessa vallitseva yksinkertaistava, mustavalkoinen historiankäsitys.

Historiantutkijat näkevät menneisyyden moniulotteisemmin, mutta tiedotusvälineissä Suomen historiaa käsitellään Suhosen mielestä hyvin sotapainotteisesti ja yksipuolisesti sankaritarinoiden kaut-ta.

Esimerkiksi Suhonen nostaa iltapäivälehtien monilukuiset toista maailmansotaa käsittelevät liitteet.

– Toivoisin, että Suomessa osattaisiin katsoa oman maan menneisyyttä syvällisemmin. Meilläkin on ollut historiassamme vaiheita, joista olisi hyvä oppia, Suhonen sanoo.

Nuoren polven historiantutkijat ovat tarkastelleet sotahistoriaa tuoreemmistakin näkökulmista. Suhonen nostaa esimerkiksi Ville Kivimäen suomalaisten sotilaiden psyyken kestämistä ja murtumista käsitelleen tutkimuksen .

– Nämä tutkimukset eivät vaan löydä tietään kansalaisten keskuuteen.

Ääni historian henkilöille

Martta Koskisen tarina pyöri Suhosen mielessä vuosia. Hän pohti novellin kirjoittamista aiheesta, ja jossain vaiheessa mielessä pyöri fiktioelokuva-kin.

Fiktioelokuva olisi tehnyt seuraa Hella Wuolijoesta ja Kerttu Nuortevasta viime vuosina tehdyille draamaelokuville. Kaikkia kolmea naista syytettiin maanpetoksellisesta toiminnasta, mutta vain Koskinen joutui teloitusryhmän eteen.

Suhosen pyrkii dokumenteissaan viimeiseen asti välttämään jälkiviisastelua ja valmiin tulkinnan tyrkyttämistä katsojalle.

– Yritän antaa äänen historian henkilöille, että he alkaisivat elää tarinassa.

Luontodokumentaristi harppasi historiaan

  • Vuonna 1964 syntynyt Ville Suhonen nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1999 valmistuneen Poika ja ilves -seikkailuelokuvan käsikirjoittajana ja toisena ohjaajana.
  • Suhosen vuonna 2011 valmistunut Jäämarssi-dokumentti käsitteli suomalaisia sotavankileirejä jatkosodan aikana.
  • Vuonna 2012 valmistunut luontodokumentti Metsän tarina keräsi yli 90 000 katsojaa elokuvateattereissa ja oli Suomen katsotuin dokumenttielokuva ennen kuin Teemu Selännettä käsitellyt dokumentti rikkoi ennätyksen.
  • Suhonen ohjasi ensimmäiset lyhytelokuvansa ja dokumenttinsa jo 1980-luvulla. Hän työskenteli uransa alkuvaiheissa myös toimittajana ja elokuvakriitikkona. Elokuvien ohella Suhonen on julkaissut muun muassa kolme nuortenromaania.