Presidentin puheen tulkintaan tarvittiin myös hyvää tahtoa

Sauli Niinistön keskiviikkoista puhetta on yritetty selittää ja ymmärtää. Tulkintoja on löytynyt monia, joista kaikista Niinistö itse ei ole pitänyt.
Sauli Niinistön keskiviikkoista puhetta on yritetty selittää ja ymmärtää. Tulkintoja on löytynyt monia, joista kaikista Niinistö itse ei ole pitänyt. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Monitulkintainen, jopa oraakkelimainen puhe, kommentoivat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat. Presidentti Sauli Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisissa Euroopasta puhuessaan, että jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, ettemme kykene nyt täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita. Viittasiko hän ihmisoikeussopimuksiin?

– Ehkä presidentti sittenkin tarkoitti Schengen-säännöstöä ja Dublinin asetusta eli EU:n sisäisiä järjestelyjä. Ne ovat toimineet huonosti viimeisen vuoden aikana pakolaisvirran ja muun muuttoliikkeen yhteydessä, arvioi kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Euroopan yliopistoinstituutista.

Väärin tulkinta tuo ristiriidan

Scheininin mielestä puheenkohdan tulkitsee helposti niin, että presidentti tarkoitti YK:n pakolaissopimusta ja yleisiä ihmisoikeussopimuksia.

– Mutta se olisi ristiriidassa puheen muun sisällön kanssa.

Presidentti sanoi, että on autettava todellisessa hädässä olevia. Lisäksi Niinistö viittasi myönteisellä tavalla Suomen perustuslakiin, joka sisältää aivan samat asiat kuin ihmisoikeussopimuksetkin.

– Hyvällä tahdolla lukien voisi siis ajatella, että presidentti ei ole tinkimässä ihmisoikeussopimuksista eikä pakolaissopimuksesta, Scheinin sanoo.

Scheininin mielestä asylumin pitää riittää

Presidentti myös mainitsi, että sanan ”asylum” (turvapaikka) lausuminen riittää sisäänpääsyyn Eurooppaan.

– Niin se on, ja niin sen kuuluukin olla.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntija, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kuvailee puhetta kryptiseksi, jopa oraakkelimaiseksi.

– Mielestäni hän voi viitata Dublinin ja Schengenin sopimuksiin sekä mahdollisesti vuoden 1951 YK:n pakolaissopimukseen.

Kuilu sopimusten ja todellisuuden välillä

Koskenniemen mielestä presidentti vaikuttaa kokevan, että sopimusten ja todellisuuden välillä on kuilu.

– On outoa, ettei presidentti sano mitään siitä, mitä pitäisi tehdä. Jos sopimukset eivät toimi, niitä pitää muuttaa. Kansainvälinen oikeus tarjoaa keinot. Minkäänlaista ehdotusta muuttamisesta presidentti ei tehnyt. Näin hän antaa ymmärtää, että sopimukset voisi noin vain jättää soveltamatta.

– Jos valtiot ryhtyvät yksipuolisesti toteamaan, että todellisuus ja sopimukset eroavat toisistaan ja sen takia niitä ei tarvitse soveltaa, se on koko kansainvälisen sopimusjärjestelmän kannalta tuhoisaa.

”Rikotaan puolin ja toisin”

Schengen ja Dublinin asetus eivät Scheininin mukaan nykyisellään toimi. Molempia voi tulkita monella tavalla.

– Schengen ei kiellä rajatarkastuksia mutta asettaa niille tiukkoja ehtoja, ja nyt tarkastuksia on massaluontoisesti viety läpi.

Dublinin monimutkaista säännöstöä rikotaan myös puolin ja toisin. Kreikka ei esimerkiksi tarkasta henkilöllisyyttä sen kautta tulevilta turvapaikanhakijoilta.

– Jos säännöstö luettaisiin kokonaisuudessaan, päästäisiin eroon harhakäsityksistä, että sitä on mahdoton soveltaa.

– Eri EU-valtiot yrittävät tehdä siitä mielensä mukaista yksipuolisilla tulkinnoilla.

Esimerkiksi pakolaissopimuksessa ei ole hänestä juuri tulkinnanvaraa turvapaikkaoikeuden ehdottomuuden suhteen.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-toiminnanjohtajan Niina Laajapuron mielestä puheesta tuli vaikutelma, että presidentti kenties kyseenalaistaa ihmisoikeusjärjestelmän ja -sopimukset.

– Se on tietysti kauhean valitettavaa. En tiedä, tarkoittiko hän sitä, mutta olisi toivonut, että puhe olisi ollut mahdollisimman yksiselitteinen ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen.

”Jos valtiot ryhtyvät yksipuolisesti toteamaan, että todellisuus ja sopimukset eroavat toisistaan ja sen takia niitä ei tarvitse soveltaa, se on koko kansainvälisen sopimusjärjestelmän kannalta tuhoisaa.”

Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi

Moni sopimus velvoittaa Suomea

  • EU:n sisäinen Dublinin asetus määrittää sen, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen tutkinnasta.
  • Schengenin sopimuksen
  • YK:n pakolaissopimus määrittää, kuka voi olla pakolainen, ja millä perusteilla pakolaisaseman voi lakkauttaa.
  • Euroopan ihmisoikeussopimuksessa 44 allekirjoittajamaata sitoutuvat tarjoamaan jokaiselle yksilölle taatut oikeudet. Niiden loukkaamisesta voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
  • YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus takaa yksilöille välittömästi subjektiivisia oikeuksia, kuten oikeuden elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.