Venäjä on viime vuosina muistuttanut ydinasemahdistaan, harjoittanut joukkojaan ja uudistanut asearsenaalia. Samaan aikaan lännessä omaa ydinpelotetta ei ole otettu juurikaan puheeksi.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kissa pitäisi nostaa pöydälle viimeistään Naton Varsovan huippukokouksessa ensi kesänä. Euroopan Nato-maissa monet taas eivät halua kuulla puhuttavankaan tuomiopäivän aseista.
Nyt tarvitaan selkeä, yhtenäinen viesti
Amerikkalaistutkija Paul Bernsteinin mukaan Venäjä näkee voimapolitiikassaan mahdollisuuden kylvää epäsopua ja epävarmuutta Naton riveihin. Venäjän uhkailuihin ei pidä hänen mukaansa vastata samalla mitalla, mutta selkeä yhtenäinen viesti Yhdysvalloilta ja Natolta olisi nyt tarpeen.
– Venäjälle pitää tehdä selväksi, ettei se saavuta mitään strategista hyötyä uhkailemalla ydinaseilla tai käyttämällä niitä, Bernstein kirjoittaa.
Venäjä ärhäkät ydinasepuheet pohjaavat osin jo ennen nykyistä kriisiä kehitettyyn de-eskalaation oppiin. Sen mukaan Venäjä voisi pysäyttää tilanteen pahenemisen rajoitetulla ydiniskulla, jos se jäisi alakynteen tavanomaisin asein käydyssä sodassa.
Naton ydinaseprofiilin nostoa kaipaavien mukaan presidentti Vladimir Putinille pitäisikin tehdä selväksi, että kaikki ydinaseiden käyttö, myös rajoitettu, johtaa arvaamattomiin seurauksiin.
Ydinaseista ei haluta puhua
Ydinaseiden merkitys pelotteena painui liki unholaan kylmän sodan jälkeen, mutta esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä Venäjän presidentti Vladimir Putin on jälkikäteen kertonut harkinneensa ydinaseiden asettamista valmiuteen.
Viime kesänä Putin ilmoitti Venäjän hankkivan kymmeniä uusia mannertenvälisiä ohjuksia. Tämä sai Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin tuomitsemaan ”sapelinkalistelun” ydinaseilla.
Tilannetta Naton ”etulinjan” maissa, muun muassa Baltiassa ja Tshekissä, selvittäneiden tutkijoiden mukaan Venäjän toimet eivät ole herättäneet tarvetta korostaa omaa ydinpelotetta. Oletus on, että ydinaseista puhuminen vain pahentaisi tilannetta.
– Näissä maissa ei ole mitään halua tai kiinnostusta käsitellä ydinaseita koskevia kysymyksiä, sanoo liettualainen Marylandin yliopiston tutkija Egle Murauskaite STT:n haastattelussa.
Tutkijakollega Mike Pomperin mukaan Yhdysvalloissa republikaanipoliitikot ovat herätelleet keskustelua siitä, pitäisikö ydinaseita uudistaa tai nykyisiä Eurooppaan sijoitettuja aseita siirtää lähemmäs Venäjää. Tämä ei herätä vastakaikua Venäjän Nato-naapurustossa.
– Se, mitä he todella haluavat, on perinteistä sotilaallista pelotetta – käytännössä amerikkalaisjoukkojen läsnäoloa alueella, Pompier sanoo.
Omia ja USA:n ydinaseita Euroopassa
Lännen ydinpelote nojaa Yhdysvaltain valtavaan strategisten aseiden arsenaaliin, minkä lisäksi Britannialla ja Ranskalla on oma ydinpelotteensa.
Yhdysvaltain taktisista ydinaseista vajaat pari sataa B 61-pommia on sijoitettu tukikohtiin viidessä liittolaismaassa: Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Italiassa ja Turkissa. Ne kuljetettaisiin kohteisiinsa liittolaismaiden koneilla, esimerkiksi Tornado-hävittäjillä.
Pommeja on uudistettu perinteisestä pommeista täsmäaseiksi, joiden räjähdysvoimaa voisi lisäksi tarpeen mukaan säätää ennen pudottamista.
Arvostelijoiden mukaan tällainen uudistus loisi käytännössä uuden aseen, jonka vaarallisuus piilee sen muuttumisessa käyttökelpoisemmaksi. Kynnys ydinaseen käyttämiselle voisi siis laskea.
Harjoituksia ja kovia puheita
- Pääsiäisenä 2013 Venäjän pommikoneet lentävät lähellä Gotlantia. Ruotsilla ei ole hävittäjiä valmiudessa, ilmaan nousevat Naton koneet Baltiasta. Nato arvioi myöhemmin,
- Maaliskuussa 2015 Venäjän Tanskan-lähettiläs varoitti lehtikirjoituksessa, että Tanskan laivastosta voi tulla Venäjän ydinohjusten maalitaulu, mikäli Tanska liittyy Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään.
- Maaliskuussa 2015 presidentti Putin kertoo olleensa valmis asettamaan Venäjän ydinaseet taisteluvalmiuteen Krimin valtauksen ja Ukrainan vallankumouksen yhteydessä.
- Helmikuussa 2016 Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi Venäjän harjoitusten ja lausuntojen ”hämärtäneen vaarallisesti rajaa tavanomaisen ja ydinasekonfliktin välillä”.
Naton rivien rakoilu sopii Venäjälle
Helsinki
STT
Naton 28 jäsenmaalla on monessa asiassa toisistaan poikkeavia linjoja. Pelotepolitiikkaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan eripura sopii Venäjälle.
– Venäjän narratiivi on se, ettei Nato ole yhtenäinen, sanoo Marylandin yliopistolle Liettuassa työskentelevä Egle Murauskaite.
Pew-tutkimuslaitoksen selvitys viime vuodelta osoitti käsityksen Venäjän uhasta olevan hyvin erilainen esimerkiksi Puolassa ja Saksassa.
Kyselyn mukaan enemmistö saksalaisista, ranskalaisista ja italialaisista ei haluaisi asevoimien osallistuvan Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen liittolaismaan puolustamiseen. Huomattavasti useampi odottaa Yhdysvaltain rientävän apuun.
Naton toimittava
Amerikkalainen tutkijakollega Miles Pomper kaipasi kannanottoja nykyistä enemmän Naton päämajasta Washingtonin sijaan.
– Tässä on kaksi yleisöä: Baltian maat voivat kyllä haluta vakuuksia Yhdysvalloilta, mutta venäläisten täytyisi nähdä Naton toimivan, Pomper huomauttaa.
Ripustautuminen Yhdysvaltain tukeen voi Murauskaiten mukaan olla itäeurooppalaisilta strateginen virhearvio. Yhdysvalloilla on muitakin huolenaiheita esimerkiksi Lähi-idässä.
Lisäksi näyttää siltä, että seuraavan presidentin kaudella huomio kiinnittyy yhä enemmän kotimaan asioihin.
– Yhdysvalloissa ajatellaan, että autamme mielellämme, mutta alkakaahan tehdä oma osuutenne, Murauskaite summaa.
Barack Obaman maaliskuussa julkistetussa lehtihaastattelussa presidentti sanoi ”vapaamatkustajien” liittolaismaissa ”ärsyttävän” häntä.