Montako peliä Lukko tällä viikolla pelaa? Normaalisti vastaus kysymykseen olisi helppo kaivaa esiin. Sen löytäisi otteluohjelmasta.
Nyt ei kuitenkaan ole. Koronatartunnat estivät Ilvestä vierailemasta sunnuntaina Raumalla, ja tiistaina tartuntoja todettiin Lukon ensi lauantain vastustajalla HPK:lla.
HPK:n tiistaista kotipeliä KooKoota vastaan ei pelattu, mutta hämeenlinnalaisten loppuviikon ohjelma on vielä auki.
Otteluohjelman mukaan HPK:n pitäisi kohdata perjantaina Sport ja lauantaina Lukko.
– Voimakkaasti me olemme lauantain peliä pelaamassa, SM-liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä kertoo Länsi-Suomelle.
– HPK ei ole karanteenissa. Tilanne on se, että nyt selvitellään, mikä siellä on tautitilanne. Tiistain peli jätettiin varmuuden vuoksi pelaamatta.
13 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia tarvitaan
Liiga haluaa käytännössä kuulla, montako tervettä pelaajaa HPK:lla on. Mikäli hämeenlinnalaisilla on terveiden kirjoissa 13 liigasopimuksen alla olevaa kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia, joukkue katsotaan pelikykyiseksi.
– Se on se lukumäärä, joka pitää asettaa kaukaloon, Järvelä vahvistaa.
– Ainakin me jouduimme sillä määrällä pelaamaan, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt huomauttaa.
Koronatartunnat iskivät Lukkoon marraskuun loppupuolella. Tuolloin pari peliä siirrettiin, mutta lopulta Lukko joutui kaukaloon kokoonpanolla, jossa oli lainamiehiä muista liigaseuroista sekä ensimmäisiä liigapelejään pelanneita A-junioreja.
Kaksi ensimmäistä peliä tauon jälkeen Lukko pelasi juuri HPK:ta vastaan.
– Kun meidän juttumme oli käsillä, oli paljon helpompi siirtää pelejä kuin nyt. Meillä oli silloin juuri 13 kenttäpelaajaa terveenä, ja se oli liigalle riittävä määrä, että pelejä ei lähdetty siirtämään, Sahlstedt muistuttaa.
– Tiedän varmuudella, että meidän juttumme jälkeen on ollut tilanteita, joissa tartuntoja on ollut vähemmän, mutta pelejä on silti siirretty. Tässä ei ole toimittu yhdenvertaisesti.
Pelejä on siirretty etenkin tammikuun aikana runsaasti. Koko kauden aikana jo 78 peliä on vaihtanut paikkaansa.
– Liigan pitäisi ottaa näihin asioihin selkeä malli. Sen ymmärrän, että tilanteet ovat muuttuneet ja nyt on alueita, joilla karanteeneja ja eristyksiä ei määrätä, Sahlstedt toteaa.
– Näitä asioita on kuitenkin ollut aikaa miettiä, ja nyt pitäisi olla jo käytössä selkeä sapluuna. Enää ei pitäisi esittää tekosyitä.
Aletaanko taas vertailla pistekeskiarvoja?
Ottelusiirrot ajavat väkisinkin joukkueet melkoisiin peliruuhkiin. Mikäli HPK pystyy pelaamaan loppuviikon pelinsä, sille on tiedossa 24 ottelua 49 päivään eli hämeenlinnalaiset olisivat kaukalossa käytännössä joka toinen päivä.
Toisaalta KooKoo on pelannut edellisen kerran 30. joulukuuta. KooKoon hyökkääjä Ville Meskanen twiittasikin tiistaina, että ”etsitään vastustajaa tositarkoituksella”, kun joukkueelta oli taas peruuntunut yksi peli.
– On jo vähän kokemusta, mitä tämä tarkoittaa, Järvelä toteaa.
Viime kaudella vain yksi joukkue pystyi pelaamaan täydet 60 runkosarjapeliä. Se oli lopulta Suomen mestaruuden vallannut Rauman Lukko.
Koska joukkueille kertyi eri määrä pelejä, sarjasijoitukset ratkottiin pistekeskiarvojen perusteella. Miten kaukana ollaan siitä, että pistekeskiarvot otetaan tälläkin kaudella käyttöön?
– Sanotaan niin, että emme me vielä ole siirtymässä siihen, Järvelä vastaa.
– Mutta meillä on vajaat seitsemän viikkoa tätä runkosarjaa jäljellä, joten eiköhän aleta olla siinä tilanteessa, että parin viikon sisään pitää ratkaisuja tehdä.
Puolivälieriä saatetaan lähteä lyhentämään
Runkosarjan on tarkoitus päättyä 17. maaliskuuta. On mahdollista, että Järvelän sanoja lainaten ”siirretään perälautaa” eli runkosarjaa venytetään pitemmälle kevääseen.
On myös mahdollista, että pudotuspelien ottelutahtia tiivistetään tai ottelusarjat pelataan typistettyinä. Toistaiseksi harkinnassa on puolivälierien lyhentäminen, ei vielä välierien tai finaalien.
Viime keväänä myös välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä -systeemillä.
Loputtoman pitkälle kevääseen kautta ei voi jatkaa, sillä Tampereella ja Helsingissä järjestettävät MM-kisat on tarkoitus pelata 13.–29. toukokuuta. Tampereen uutta monitoimiareenaa ei voi käyttää liigapeleihin toukokuun toisen päivän jälkeen.
– Täytyy muistaa, että meillä on parhaiten homma hanskassa koko Euroopassa, Järvelä huomauttaa.
– Kun tämä ei ole kenenkään vika, niin turha tästä on tehdä sen isompaa numeroa.
Kärkipoliitikot ovat jo purkamassa rajoituksia
Liigapelit on jo pitkään pelattu ilman yleisöä, mutta maan johtavien poliitikkojen tuoreet lausunnot herättävät jääkiekkoväessä toivoa katsojien palaamisesta halleihin.
Pääministeri Sanna Marin kertoi tiistaina haluavansa, että hallitus harkitsee matalariskisten kulttuuri- ja urheilutilaisuuksien avaamista aiempaa nopeammassa aikataulussa. Aiemmin hän arvioi, että rajoituksia voisi lähteä purkamaan helmikuun puolivälin jälkeen.
Myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen haluaa höllentää kulttuuri- ja urheilualaa koskevia rajoituksia jo kuun vaihteessa.
– Olen samaa mieltä pääministeri Marinin ja opetusministeri Li Anderssonin kanssa siitä, että meidän täytyy päästä liikkeelle ja avaamaan rajoituksia, kun näyttää siltä, että tautikuormitus on ihan kohtuullisesti hanskassa, Kurvinen sanoi Iltalehden haastattelussa.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Heikki Mäki oli lausunnoissa varovaisempi, sillä hän pohti Ylen haastattelussa mahdollisuutta ulkotilojen rajoitusten keventämisestä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Lounais-Suomen avin nykyiset rajoitukset päättyvät perjantaina, ja uudesta rajoituspäätöksestä odotetaan tietoa joko torstaina tai perjantaina.
– Me joudumme elämään viranomaispäätösten mukaan. Ainut asia, jossa olemme kuskin paikalla, ovat nämä otteluiden siirrot. Muuten me olemme tässä tilanteessa matkustajia, Järvelä muotoilee.
– Mutta kausi pyritään viemään läpi. Korona alkaa olla huolella käynyt joukkueita läpi, joten kyllähän tässä alkaa osittain immuniteettiakin olla liigan osalta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.