25 maalia AHL-kaukaloissa ampunut Aleksi Saarela: "Moni liigajoukkue ei saisi hippaakaan tässä sarjassa"

Lukon ja Ässien kautta Pohjois-Amerikkaan lähtenyt hyökkääjä näkee Liigan ja AHL:n välillä ison eron varsinkin luistelussa ja pelitempossa.

Luistelu. Siinä on yksi iso ero, jonka Aleksi Saarela on huomannut suomalaisen ja pohjoisamerikkalaisen jääkiekon välillä.

– On tempossa eroa kuin yöllä ja päivällä. Joka vaihdossa tuli hiki ja joutui luistelemaan. Ei seisottu minuuttia keskialueella träpissä ja otettu perään viivelähtöä, Saarela täräyttää suorasukaiseen tyyliinsä.

Saarela, 21, pystyy tekemään vertauksensa nimenomaan American Hockey Leaguen (AHL) ja kotimaisen Liigan välillä. Liigassa laitilalainen edusti viiden kauden aikana Rauman Lukkoa ja Porin Ässiä.

Saarela siirtyi NHL:n farmisarjaan jo keväällä 2017 Lukon pelien päätyttyä, mutta nyt hyökkääjällä on takana ensimmäinen täysi kausi Charlotte Checkersin riveissä.

Pienempään kaukaloon ja kovempaan pelitempoon sopeutuminen ei lopulta ollut Saarelan mukaan kovin vaikeaa.

– Pelin sisällä on helpommin, kun mennään päädystä päätyyn. Jalat pysyvät mukana koko ajan, hän kuvailee.

Bussijaloistakaan ei ole tarvinnut kärsiä. Vaikka AHL:sta puhutaan pitkien bussimatkojen liigana, Checkersin pelimatkat sujuivat lentäen.Luistelun lisäksi Saarela löytää AHL:sta muitakin eroja kotimaiseen kiekkoliigaan. Runkosarjassa pelataan 76 ottelua, kun Liigassa määrä on 60.

– En usko, että moni liigajoukkue saisi hippaakaan tässä sarjassa, Saarela sanoo.

Fysiikkaa kysyy kovempi kamppailupelaaminenkin.

– Riippuu tietysti joukkueesta, mutta oli sellaisiakin jengejä, jotka vetivät joka vaihdossa kymmenen taklausta. En muista, että Suomessa itseä olisi yritetty taklata 20 kertaa pelin aikana.

Vaatimustaso on tapissa, sillä AHL on pelaajille vain väliporras kohti NHL-unelmaa.

– Seurat yrittävät tuottaa pelaajia ylöspäin. Yhden välipäivän kun vetää, niin heti tulee palaute, että mitä touhuat, ei noin pääse ylös, Saarela kertoo.

– Ennen AHL:ssä oli ehkä enemmän vanhempia pelaajia, mutta nyt sarja on pullollaan potentiaalisia nuoria pelaajia, jotka ovat siinä ja siinä, pelaavatko AHL:ssä vai NHL:ssä.

"En ole hirveän tyytyväinen maalimäärään, koska tiedän, että paikkoja olisi ollut paljon enempään. On 25 maalia toisaalta ihan kunnioitettava määrä, mutta en lähtisi sillä vielä hirveästi huutelemaan."

Saarela on yksi heistä. Hän solmi kesällä 2016 NHL-seura Carolina Hurricanesin kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen, josta jäljellä on vielä yksi kausi.

Saarela kuntoutti viime kesän leikattua olkapäätään, mutta kertoo päässeensä heti syksyllä training campilla juonesta kiinni. Hyvää menoa jarrutti noin puolentoista kuukauden tauko peleistä sormen murtumisen takia.

NHL on Saarelan osalta vielä korkkaamatta, vaikka tammikuussa debyytti oli lähellä.

Hurricanes kärsi loukkaantumisista ja kutsui jo Saarelan ylös. Hän harjoitteli loukkaantuneiden pelaajien kanssa, mutta seurasi lopulta ottelun Pittsburghia vastaan katsomon puolelta ja palasi Charlotteen.

– Kokemus jäi positiivisen puolelle, jos ajattelee, ettei ihan kaikkia kuitenkaan AHL:sta ylös kutsuta.

Uudesta mahdollisuudesta ei ollut puhetta.

– Ei siellä mitään puhella, se on kutsu ylös tai kutsu alas. Ei niiden tarvitse selitellä mitään. Kun saa paikan ja käyttää sen hyväksi, niin saa pelata, Saarela linjaa.Leijonien MM-leirityksen liittyminen ei tullut nuorten maailmanmestarille tänä keväänä ajankohtaiseksi, sillä Saarela keskittyi AHL:n pudotuspeleihin.

Hän iski tehot 2+1, kun Checkers raivasi ensimmäisellä kierroksella tieltään Pittsburghin farmijoukkueen Wilkes-Barre/Scrantonin voitoin 3–0. Toisella kierroksella Philadelphian farmina tunnettu Lehigh Valley Phantoms oli parempi voitoin 1–4.

Phantomsinkin matka päättyi myöhemmin, sillä AHL-finaaleissa Calder Cupista taistelevat Roope Hintzin edustama Texas Stars ja Miro Aaltosen Toronto Marlies. 

Tehopisteiden valossa Saarelan kausi ei ollut hullumpi, sillä hän kirjautti 69 runkosarjaotteluun 25 maalia ja 43 tehopistettä.Sarjan pistepörssissä lukemalla irtosi sija 75. AHL:n tehokkain suomalainen oli 66 pistettä tehnyt Chicago Wolvesin Teemu Pulkkinen.

– En ole hirveän tyytyväinen maalimäärään, koska tiedän, että paikkoja olisi ollut paljon enempään. On 25 maalia toisaalta ihan kunnioitettava määrä, mutta en lähtisi sillä vielä hirveästi huutelemaan, ilmoittaa Saarela, joka iski parhaalla liigakaudellaan 20 osumaa.

Aleksi Saarela saa viettää pitkän kesän Rauman maisemissa, sillä paluu Pohjois-Amerikkaan on edessä vasta 4. syyskuuta.

Silloin Saarela lähtee taistelemaan Carolinan training campille paikasta NHL-joukkueessa.

– Siitä se lähtee, että kesällä vetää itsensä kunnon tikkiin. Campilla on sitten vajaa kolme viikkoa aikaa näyttää mikä on miehiään. Jos harjoituspeleissä heittäisi pari uunia, voisi olla paremmat näkymät, Saarela pohtii.

Kauden jälkeen käydyissä palautekeskusteluissa Checkersin päävalmentaja Mike Vellucci totesi Saarelalle, että fysiikka on kohtuullisen hyvällä tasolla.

Kesäharjoittelussa ei siis tarvitse lähteä varsinaisesti paikkaamaan mitään isoa puutetta, vaan nostamaan voimaa ja nopeutta napsun verran paremmaksi.

– Se sopii minulle, ettei kukaan sano kahdeksan aikaa aamulla, että käys nyt syväkyykyssä. Kun treenin saa tehdä silloin kuin parhaalta tuntuu, tuloksetkin ovat paremmat, Saarela sanoo.

Hurricanesin paidassa saattaa pelata tällä tietoa jopa viisi suomalaista.

Saarelan lisäksi Hurricanesia edustavat hyökkääjät Sebastian Aho, Teuvo Teräväinen ja Janne Kuokkanen. Lisäksi seura teki hiljan sopimuksen Oulun Kärppien Saku Mäenalasen kanssa.

Aho oli päättyneellä kaudella Hurricanesin paras ja Teräväinen toiseksi paras pistemies.

Kuokkanen pelasi ensimmäkseen Saarelan kanssa Charlottessa, mutta kävi ylhäällä neljässä NHL-ottelussa.

– ”Sepe” ja ”Teukka” ovat pelanneet pirun hyvin ja luoneet luottamusta, että Suomesta tulee hyviä pelaajia, Aleksi Saarela kehuu.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut