SalBan viime kausi voidaan hyvin jakaa kolmeen palaseen.
Osaan, jolloin Jani Lahti oli pelikunnossa.
Osaan, jonka aikana Jani Lahti kuntoutui polvivammasta.
Osaan, jolloin Jani Lahti oli taas pelikunnossa.
Ykkösmaalivahdin pelaaminen tai puuttuminen näkyi varsin suoraan joukkueen tuloksissa.
Tie siihen, että Lahti ylipäänsä on 27-vuotiaana SalBan pelaava maalivahti, on ollut pitkä, mutkikas ja kuoppainen. Pitkään hänen roolinsa oli istua penkillä tai torjua palloja kakkosjoukkueessa.
– Jani Lahti on puhjennut kukkaan pelaajana, varsinkin pelaajana, kahden vuoden sisällä. Sitä ennen hän oli enemmän kolmosmaalivahdin nimikkeellä ja haki pelejä muualtakin. Nyt hän on ollut tosi tärkeä pelaaja SalBan miesten edustusjoukkueelle, SalBan päävalmentaja ja toiminnanjohtaja Joni Rokosa luonnehtii.
Putoaminen oli onni
Merkitystä joukkueelle kuvaa sekin, että Lahden nimi oli ensimmäisenä listalla, kun SalBa lähti julkaisemaan jatkosopimuksia.
Tuttu pitkätukkainen hahmo pysäyttelee siis palloja myös ensi kaudella koirapaitojen maalilla.
– Sanotaan näin, että kun jokusen vuoden olen mukana ollut, niin ehkä se vaati sen, että SalBa putosi. Toiset maalivahdit lähtivät, ja mulle aukesi paikka, Lahti miettii.
– Mun tapauksessani oli onni, että putosimme silloin joskus kakkosdivariin.
Rokosa näkee kuitenkin muutakin kuin onnea. Hän on nähnyt vierestä Lahden kasvutarinan ja osasi aikanaan luottaa, että tämä pystyy ykkösvahdin kengät täyttämään.
– Iän myötä on tullut henkistä kasvua, ja onhan Jani tehnyt hommia sen eteen, että hän olisi hyvä maalivahti. Lahjakkuus riittää tiettyyn tasoon asti, mutta sen jälkeen täytyy tehdä töitä, Rokosa huomauttaa.
– Kutsun häntä hyväksi urheilijaksi, ja tuollaiset vammat ovat varmaan opettaneet häntä. Uskon, että hän on oppinut nauttimaan jokaisesta treenistä ja pelistä.
615 päivän paussi
Niin, ne vammat. Lahti on urallaan yhä uudestaan ja uudestaan joutunut huomaamaan, että hänen polvensa eivät ole kunnossa.
Vammalistalla oli ensin Osgood-Schlatterin tautia, hyppääjän polvea, juoksijan polvea, limapussin tulehdusta, kunnes joulukuussa 2017 oli ensimmäisen leikkausta vaativat loukkaantumisen vuoro. Silloin polvesta hajosi kierukka.
Jalka oli tuskin kuntoutettu kuntoon, kun toinen polvi hajosi. Tällä kertaa ei riittänyt kierukan rikkoutuminen, vaan samalla katkesi eturistiside. Kausi 2018–19 oli saman tien unohdettu.
Lopulta Lahti joutui olemaan kokoonpanon ulkopuolella 615 päivää. Se oli pitkä aika – ja samalla kasvattava.
– Sen puolentoista vuoden aikana kasvoin aika paljon. Olin silloin fysioterapeuttikoulussa, ja rupesin silloin tekemään myös kouluhommat hyvin. Paljon tuli penkkiurheiltua ja katsottua eri lajeja. Keskityin etenkin muiden lajien maalivahtien toimintaan. En silti tiedä, näkyykö se mun pelaamisessani mitenkään, Lahti sanoo.
– En tiedä miten se on mahdollista, että kehityin sen puolentoista vuoden aikana. Olin tokaa kertaa treeneissä, kun Peltosen Veli sanoi, että jos hän olisi tiennyt, että musta tulee noin hyvä maalivahti, hän olisi rikkonut mun polveni jo paljon aikaisemmin.
Maski ei enää lennä
Pelkästään salibandyn lajiharjoitteilla Lahti ei tasoaan ole nostanut, vaan hän on viime vuosina harjoitellut jopa aiempaa vähemmän.
Samalla mies on täyttänyt kalenteriaan kahdella työllä, sillä hän työskentelee fysioterapeuttina ja on Satakunnan ammattikorkeakoulussa projektitutkijana.
– Ehkä tässä on tapahtunut se, että en enää ota niin isoa stressiä urheilusta. Elämää on salibandykentän ulkopuolellakin, Lahti tokaisee.
– Se on asia, jota olen työstänyt tosi paljon. Enää ei ole pakko urheilla. Aika pitkälle on menty siitä, että maski on lentänyt treeneissä.
Toki edelleen Lahden mielestäkin urheilija saa suuttua huonolle suoritukselleen.
– Kyllä saa suuttua, mutta jos mä aikuispelaajana rupeaisin heittelemään maskia, niin joku junnu voisi ottaa siitä mallia, Lahti huomauttaa.
– Eikä se maskin heitteleminen fiksua ole, mutta kuvastaahan se, että on tunnetta mukana.
Urheilemisen merkitystä Lahti joutui pohtimaan viime vuoden loppupuolella, kun polvivamma laittoi hänet taas leikkauspöydälle. Tuolloin mies ilmoitti julkisesti, että kyseessä saa olla viimeinen kerta.
Enää hän ei aio lähteä hakemaan pelikuntoa leikkauksen kautta.
– En ole täysin varma tulevaisuudestani pelaajana. Varmaan pelivuosia on enemmän takana kuin edessä, mutta pelataan niin kauan kuin paikat kestävät, hän linjaa.
Kaudesta jäi hyvä maku
SalBan harjoitukset kohti tulevaa kautta käynnistyivät tällä viikolla. Edessä on ensin pitkä jakso pelkkää fysiikkatreeniä, koska kalenteri antaa siihen mahdollisuuden.
Raumalaiset säilyttivät sarjapaikkansa ilman karsintoja kumpaankaan suuntaan, joten pelit loppuivat aiemmin kuin yleensä.
– Viime kauden loppu oli hyvä, ja se jätti tosi hyvän maun. Mutta jos miettii kokonaiskuvaa, niin kyllä siitä sellainen ”mitä jos” -fiilis jäi. Että voisimmeko nyt olla pelaamassa liigakarsintoja, jos olisi voitettu joku yksi peli, Lahti puntaroi.
– Mutta joukkueen kanssa tuossa kauden jälkeen puhuttiin, että tämä on tällä kertaa hauskaa jossittelua. Meidän pelimme loppuivat, koska nousimme kuilun partaalta ja säilyimme suoraan. Taistelimme loppupeleissä hyvin.
Jesse Nurmi saa jatkaa hyökkääjänä
SalBa julkaisi torstaina viisi palasta tulevan kauden joukkueestaan. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet maalivahdit Jani Lahti ja Valtteri Pihkoluoma, puolustajat Jonne Aaltonen ja Roope Osmonen sekä hyökkääjä Jesse Nurmi.
– Kolmas maalivahti on tulossa, sellaista kartoitetaan vielä ulkomaita myöten. Miehet lähtevät kauteen kolmella sopimusmaalivahdilla, mutta lähtökohtaisesti Jani Lahti on meidän ykkösmaalivahtimme, SalBan toiminnanjohtaja ja päävalmentaja Joni Rokosa linjaa.
– Nyt kun Arvid Vonk lähtee Karhuista ulkomaille, niin Jani on omasta mielestäni Satakunnan paras maalivahti.
20-vuotias Pihkoluoma on tehnyt ensimmäisen sopimuksensa miesten edustusjoukkueeseen. 21-vuotiaat Aaltonen ja Osmonen sekä 22-vuotias Nurmi ovat nuoria pelaajia, joilla on kuitenkin jo vuosien kokemus miesten peleistä SalBan edustuksessa.
Heistä Nurmi nähtiin viime kaudella erilaisessa roolissa kuin aiemmin, sillä Rokosa siirsi hänet oikean laitahyökkääjän tontille. Nurmi viimeisteli 23 ottelussa 15 maalia, ja Rokosa uskoo maalimäärän tuplaantumiseen, kunhan juoksukoneen osumatarkkuutta täydestä vauhdista saadaan kohdistettua.
– Oma ajatukseni on, että hänen ominaisuutensa tulevat paremmin esiin hyökkääjänä kuin siinä vasemman pakin paikalla, jossa hän on pelannut kymmenen vuotta. Hän on poikkeuksellisen nopea, ja sitä kautta hän tulee olemaan vastustajan puolustajille melkoinen riesa, Rokosa uskoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.