3 083 on kova yleisömäärä salibandyotteluun.
Sen verran katsojia keräsivät SalBa ja Karhut lauantaina Äijänsuon jäähalliin, ja laittoivat samalla ennätyskirjoja uusiksi.
SalBan aiempi yleisöennätys oli 2 246, Divarin runkosarjan 1 335 ja pudotuspelit mukaan luettuna 2 600.
Vertailun vuoksi: Suomen Cupin finaalitapahtuma on toistaiseksi saanut Lahden Suurhalliin tänä viikonloppuna 2 107 katsojaa, kun pelattuna on miesten ja naisten välierät sekä miesten finaali.
Raumalla nähtiin siis lauantaina jotain poikkeuksellista.
– Varmaan sählyuran hienoin tapahtuma itellä. Vaikea tästä on enää lähteä Kauppikselle, SalBan ykkössentteri Janne Kuusiluoto puhalteli pelin jälkeen pukukoppikäytävällä.
– Ainutlaatuinen. Ei tällaisia pelejä varmaan hirveän monta tule uralle, hänen ketjukaverinsa Jani Lehtoniemi myötäili.
Raumalaisittain tarinan täydensi SalBan 5–2 (1–1, 2–0, 2–1) -voitto. Se toi sarjapisteet, jotka tosin tällä kertaa eivät olleet se tärkein mittari.
– Hieno tapahtuma oli kyllä. Oli hieno pelata, kun vielä pelattiin Raumaa vastaan. Kaikin puolin hieno ilta, myötäili Karhujen kokoonpanoon palannut kokenut Kalle Santanen.
– Aika monet karsinnat ja divarifinaalit on tullut pelattua, ja aika lailla samat tunnetilat oli kuin niissä peleissä. Kun hävittiin, niin tietysti harmittaa, mutta aika kärkeen menee silti kokemuksena.
Voitolle ei vaihtoehtoa
Joukkueiden pukukopit olivat vierekkäin, ja niiden ovien takana oli luonnollisesti hyvin erilaiset tunnelmat.
Porilaisten koppi oli hiljainen, mutta raumalaiset juhlivat kuin pientä mestaruutta. Siinä hetkessä purkautui paljon.
– Vaikka en raumalainen ole, niin luulen, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin voittaa. Kyllä se kruunasi tämän päivän, että saatiin tuo voitto. Ja ansaittiin se, Lehtoniemi luonnehti.
Tapahtuman erityisyys näkyi päivänselvästi etenkin pelin ensimmäisessä erässä. Jos ei halunnut hävitä SalBa, niin ei halunnut Karhutkaan.
Molemmat pelasivat tarkasti, jopa aran näköisesti.
– Sitä se oli. Jäähallipeli ja ensimmäinen erä. Molemmat lähinnä katselivat, Kuusiluoto totesi.Maaliverkko heilahti silti jo avauserässä molemmissa päissä, sillä Tomi Lahti vei ensin SalBan johtoon ja erän lopussa Juho Myllyharju tasoitti.
Kuusiluoto ei ollut keräämässä kavereita
Kunnolla kamppailu roihahti liekkeihin, kun peli oli jo ylittänyt puolivälinsä.
Silloin tapahtumien keskiössä oli viime kaudella Karhuja edustanut Kuusiluoto, joka hankki raumalaisille ylivoiman, kun Vertti Rautava jyräsi hänet rajun näköisesti laitaa päin.
Jäähyn aikana Marius Suominen kuittasi SalBan johtoon rangaistuslaukauksella ja Kuusiluoto itse pääsi syöttämään voittomaaliksi jääneen Niko Kaerlan osuman.
– Luulen, että kavereita ollaan silti pelin jälkeenkin, kuittasi Kuusiluoto, joka oli lopulta useampaan kertaan porilaisten niittien kohteena.
– Olisin enemmän huolissani, jos ei olisi tullut mitään tuollaista. Ainakin muistavat meikäläisen.
SalBan neljännen maalin teki Lehtoniemi, joka tuuletti tunteella pääkatsomon yleisömerta kohti. Osuma pitkälti sinetöi raumalaisten voiton, vaikka Myllyharju pystyi vielä kaventamaan peliä.
Loppunumerot sai laittaa tyhjiin Tuomas Arola.
– Kyllä se tuntui aika hyvältä. Jonkun verran on noita tullut tehtyä, mutta tämmöisessä spessupelissä onnistuminen on silti erityinen juttu. Siinä tilanteessa ei hirveästi tullut ajateltua, kuinka paljon yleisöä on, Lehtoniemi tunnusti.
Pipo ja tuulipuku tarpeen aamulla
Lauantain kamppailussa erityisyyksiä riitti. Kukaan pelaajista ei ollut aiemmin pelannut samanlaisen yleisömassan keskellä, ja harvalla oli kokemusta jäähallipeleistäkään.
Pelimaton alla oli kaksi kerrosta vanerilevyjä ja toinen matto, mutta niiden alla normaaliin tapaan jää.
– Aamutreeneissä oli vähän vilpoista. Siellä vedettiin tuulipuvun housut jalassa ja pipo päässä, Kuusiluoto paljasti.
– Aamutreeneissä oli tosi kylmä, mutta aika paljon tuo yleisö lämmitti. Ei lämpötila vaikuttanut peliin mitenkään, ja parempi alusta tuo oli kuin Kauppiksella, Lehtoniemi puolestaan kommentoi.
Pelin jälkeen molempien joukkueiden pelaajat pääsivät käsiksi gourmet-tason ruokiin, mutta kun lautanen oli tyhjennetty, SalBan miehilä iski arki vastaan.
Vaivalla edeltävänä yönä rakennettu pelialusta piti saada purettua, joten talkoot odottivat.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.