Lukon kesällä remontoidulla toimistolla on nykyään myynnissä huomattavasti vähemmän fanituotteita kuin aiemmin. Nykyään se on lähtökohtaisesti työtila toimistohenkilökunnalle ja muun muassa toimitusjohtaja Jukka Kunnakselle. Kuva: Juha Sinisalo
Mitä tapahtuu Äijänsuon jäähallille?
Lukko hahmottelee jalkapallokentän puoleisen sivun remonttia, ja urheilukeskuksen kaavamuutoskin on jo vireillä.
Hallin laajennus ja uudet ravintolatoiminnot on kirjattu myös Lukon liiketoimintastrategiaan kohtaan, jossa luetellaan strategisesti merkittävimmät kehityshankkeet.
Se on kirjattu ensimmäiseksi alakohdaksi.
– Kun minut palkattiin, yksi keskeinen tehtävä oli viedä olosuhteet 2030-luvulle. Yhtenä oleellisena asiana siihen liittyy, millainen tuo Kivikylän Areena on 2030-luvulla ja siitä eteenpäin 2040-luvulla, Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas valottaa.
– Halliremontti on ison yhteistyön paikka. Siinä on mukana toimijoita kaupungista Lukon kaikkiin sidosryhmiin, ja mukana on myös muita alueen toimijoita.
Jotain pitäisi olla tehtynä, kun vuokrasopimus päättyy
Edellisen kerran Äijänsuon jäähallia remontoitiin vuonna 2006. Nyt ajatuksissa on uusi remontti, ja tavoiteaikatauluna on saada jotain tehdyksi jo ennen vuotta 2026, jolloin nykyinen vuokrasopimus kaupungin kanssa umpeutuu.
Syksyn aikana jäähallin kattorakenteiden ja kaarien kuntoa kartoitettiin. Saatujen tietojen perusteella halliremonttihankkeen työryhmä miettii seuraavia siirtoja.
– Siinä asiat etenevät mun mielestäni erittäin yhteistyöhenkisesti ja todella hyvään suuntaan. Se on mun tulkintani, Kunnas kommentoi.
– Mutta paljon on töitä vielä edessä. On hyvä huomioida, että toinen puoli areenasta on aika ikääntynyt. Pitää miettiä, miten rakenteet kestävät ajan patinaa.
Vaikka Kunnas on Lukon toimitusjohtaja, hän ei pitele halliremontissa avaimia käsissään.
– Mun tehtäväni on miettiä, mikä on se liiketoiminnan elämyksellinen konsepti, joka siihen sisälle rakennetaan hankkeen toteutuessa, Kunnas kuvailee.
– Sen, mitä sinne tehdään, pitäisi olla jotain erilaista ja parempaa kuin areenalla tällä hetkellä on, jotta se kestää seuraavat 20 vuotta.
Halliremontissa kolme kivijalkaa
Lukon puheenjohtaja Janne Mokka linjasi aiemmin, että jäähalliremontin tavoitteet voi jakaa kolmeen osaan. Yksi on katsomotilojen kehittäminen, toinen uusien ravintolatilojen rakentaminen ja kolmas uusien harjoitustilojen saaminen.
– Mun tehtäväni on kehittää halliin jotain sellaista, mikä on erilaista siitä, mikä siellä on tällä hetkellä. Muutosten pitää myös palvella urheilustrategiaa ja urheilutoimintaa, Kunnas sanoo.
– Katson ensisijaisesti, mitä se tarkoittaa katsojien ja yritysvieraiden näkökulmasta ja miten areena toimii tapahtumapaikkana monipuolisesti jääkiekko-otteluiden lisäksi. Tavoitetila on, että siinä katsomoelämyksessä on jotain ainutlaatuista.
Suurtapahtumat tuttuja jo aiemmalta työuralta
Kunnaksesta tuli Lukon toimitusjohtaja keväällä 2021 eli hän hyppäsi suoraan tuoreen Suomen mestarin puikkoihin.
Aiemmalla työurallaan hän on työskennellyt esimerkiksi vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen, Suomi 100 -juhlavuoden, Olympiastadionin sekä kolmen Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen taustoilla.
– Olen 30 vuotta tehnyt suurtapahtumia, ja olennaisena ssosana työhön on kuulunut myös maailman suurimpien tapahtumien kiertäminen. Siitä tulee vertailukohtia, ja näiden perusteella pitää löytää oma Raumalle sopiva tulokulma, Kunnas toteaa.
Hän mainitsee esimerkiksi vierailleensa viime kesänä Los Angelesissa SoFi Stadiumilla. Kyseessä on 4,5 miljardia euroa maksanut NFL-joukkueiden Los Angeles Ramsin ja Los Angeles Chargersin kotikenttä.
– Siellä kävin kyllä lomamatkalla, hän naurahtaa.
Kaikkea ei voi kommentoida
Halliremontti on oleellinen osa sitä, mikä on niputettu liiketoimintastrategiaksi. Lukko julkaisi aikanaan vuosien 2018–2023 urheilustrategian, mutta liiketoimintastrategiaansa se ei ole aiemmin avannut julkisesti.
Nyt seura päätti julkaista senkin. Tuorein liiketoimintastrategia ulottuu vuoteen 2026 saakka – eli samaan vuoteen, jolloin jäähallin vuokrasopimus päättyy.
– Me olemme poikkeava liigaseura, koska meidät omistaa raumalainen kiekkoyhteisö. Tiedämme, että olemme jokapäiväisten keskustelujen aihe, ja haluamme tehdä sen läpinäkyvästi, Kunnas linjaa.
– Me kuulumme kaikille. Me olemme niin näkyvä osa tätä kaupunkia. Meidän tavoitteemme on ollut koko ajan avoimempia ja nopeampia asioissa, jotka koskettavat koko yhteisöä – sillä sivulauseella, että meidän täytyy muistaa ja huomioida, että on juridisia syitä, jotka asettavat avoimuudelle tiettyjä rajoitteita.
Siksi Kunnas ei käytännössä kommentoi halliremonttia, eivätkä hänen kommenttinsa SM-liigan asioista ole sisältäneet ainakaan kritiikkiä.
– Halliremontti, SM-liigan avaaminen ja SM-liigan osakkuudet ovat asioita, joissa on selvästi sovittu, kuka niistä kommentoi. Meillä on salassapitosopimukset ja sen lisäksi herrasmiessopimukset, Kunnas kertoo.
– Ei siitä tulisi mitään, jos jokaisen liigaseuran puheenjohtaja tai toimitusjohtaja vuorollaan olisi kommentoimassa. Viestintä on keskitetty SM-liigan toimistolle. Joskus tekisi jopa mieli sanoa jotain, mutta se ei vain ole järkevää, koska asiat saattaisivat mutkistua. Sisäinen viestintä on tärkeämpää.
Jäähalliremontti on yksi ajankohtaisista asioista raumalaisessa jääkiekossa. Kuva: Juha Sinisalo
Välieristä putoaminen näkyy talousluvuissa
Torstaina julkaistun liiketoimintastrategian mukaan Lukon liiketoiminnan tavoitteena tiivistetysti on ensi vuonna kasvattaa liikevaihtoa ja nettotuottoja.
Liiketoimintastrategian ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelmaan oli kirjattu liiketoiminnan palauttaminen koronaviruspandemian jälkeen vuoden 2019 tasolle.
Tuolloin Lukko teki 8,985 miljoonan euron liikevaihdon. Koronan vaikutus näkyy luvuissa selvästi, sillä vuonna 2020 Lukon liikevaihto oli vain 6,869 miljoonaa euroa.
Käyrä osoittaa kuitenkin tasaisesti ylöspäin, ja vuoden 2022 liikevaihto oli 8,071 miljoonaa euroa. Kuluva tilikausi päättyy vuodenvaihteessa, mutta miltä Lukon talousluvut nyt näyttävät?
– Meidän liiketoiminnallamme menee hyvin huolimatta siitä, että emme saavuttaneet kevään tavoitettamme pelata välierissä. Viittaan tässä isoihin kehityshankkeisiin, jotka on tehty vuoden aikana, Kunnas vastaa.
Viime kaudella kuusi loppuunmyytyä peliä
Niihin luetaan Äijänsuon jäähallin led-kaukalo sekä digitaaliset mainostaulut, ravintolatoimintojen uusiminen, oman fanituotemyymälän avaaminen Prismaan sekä tapahtumatuotantoyksikkö Lukko Events.
– Lopputulema on se, että me rikoimme ennätyksiä. Tavoite oli palauttaa liiketoiminta vuoden 2019 aikaan, ja siinä onnistuimme, Kunnas iloitsee.
Ennätyksiin luetaan kuusi loppuunmyytyä ottelua kaudella 2022–23, Pitsiturnauksen loppuunmyynti viikkoa etukäteen, Pitsiturnauksen ennätystuotto sekä yritysyhteistyösopimusten myynti.
Lisäksi hallin ravintolamyynti ylittää vuoden 2019 lukemat.
– Olemme onnistuneet vähintään odotusten mukaisesti, Kunnas toteaa.
Viime kaudella Lukon kotiotteluiden keskiarvoksi muodostui 3 627 katsojaa. Nyt katsojia on Äijänsuolla käynyt keskimäärin 3 342.
– Olemme silti samassa tahdissa kuin viime syksynä. Kasvu lähti viime vuonna joulun jälkeisestä ajasta, Kunnas huomauttaa.
– Sen verran totean, että tärkein markkinointikeino on se, mitä tapahtuu jäällä. Muut toimivat vipuvarsina ja tyynyinä.
Pelaajabudjetissa tilaa vaikka kahteen pelaajaan
Parasta mahdollista markkinointia Lukko ei ole kaukalossa pystynyt tarjoamaan. Joukkue on sarjataulukossa yhdeksäntenä, jos tarkastellaan puhtaasti pisteitä.
Jos sijoitukset jaetaan pistekeskiarvojen mukaan, Lukko majailee kymmenentenä.
Tiellä parempiin aikoihin Lukko hakee pelaajamarkkinoilta vahvistuksia.
– Kalle (urheilujohtaja Sahlstedt) tekee 24/7 asian eteen töitä, ja pelaajabudjetista löytyy tilaa parillekin pelaajalle, Kunnas paljastaa.
– Toimitusjohtajalta tulee kaikki mahdollinen tuki, mutta luonnollisesti tämä asia on ja pysyy urheilupuolen kirjoituspöydällä ja puhelimissa. Mutta pelaajabudjetissa on varaa, ja täältä autetaan ja sparrataan.
Lukko teki CHL-keikan charter-lennolla
Lukko pelasi myöhään keskiviikkona CHL:n puolivälieräpelin Pardubicessa, mutta jo torstaiaamuna Äijänsuon jäähallin parkkipaikka oli tyhjä raumalaisjoukkueen pelaajien autoista.
Pelaajat olivat tuolloin jo kotona.
– Otimme charter-lennon. Lähdimme suoraan pelin jälkeen kotiin, Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas paljastaa.Charter-koneella Lukko myös matkusti Tshekkiin. Kone nousi ilmaan Porin lentokentältä tiistaina kello 15.
– Pyrimme nyt pitämään rasituksen mahdollisimman pienenä, Kunnas kertoo.
Charter-konetta Lukko oli tämän kauden CHL:ssä käyttänyt kerran aiemmin eli runkosarjan Aalborg-peleissä. Muut keikat on tehty reittikoneilla.
– Ne eivät ole niinkään olleet taloudellisia vaan logistisia kysymyksiä. Nyt pääsimme kilpailukykyiseen hintaan ja reittilento oli sellainen, että rasitus olisi ollut kohtuuton, Kunnas valottaa.
Ratkaisua ei tarvinnut katua ainakaan tuloksen puolesta, sillä Lukko löi Dynamo Pardubicen maalein 4–6 ja pääsee näin toiseen osaotteluun kahden maalin etumatkalta.
Välieräpaikka ratkaistaan tulevana tiistaina Äijänsuolla. Jatkoon mennään yhteismaalien perusteella, eli voitot tai pisteet eivät vaikuta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.