Kalle Sahlstedtilla ei ollut aikomustakaan vahvistaa enää Lukon hyökkäystä, mutta yksi puhelu muutti suunnitelmat salamavauhdilla.
Puhelun soitti Aleksi Saarela, NHL-kautensa Florida Panthersissa päättänyt hyökkääjä.
– ”Allu” ilmoitti, että hän haluaa pelata, eikä hän pelaa missään muualla kuin meillä. Se oli sitten siinä, Lukon urheilujohtaja tokaisee.
– Tämä meni niin nopeasti, että harvemmin mikään menee noin nopeasti. Käytännössä päivässä. Tämä oli harvinaisen helppoa.
Ei lainasopimus vaan pätkäpesti
Jo perjantaina Saarela kantoi varusteensa Lukon pukukoppiin, ja lauantaina seura julkaisi hänen sopimuksensa. Saarela pelaa lähtökohtaisesti Lukossa alkukauden ja lähtee sitten jatkamaan Amerikan valloitustaan.
Vastaavanlaisella pätkäpestillä Lukossa kautensa aloittaa myös puolustaja Ville Heinola, joka on Winnipeg Jetsin sopimuspelaaja ja hakee pelituntumaa raumalaisseurasta NHL:n harjoitusleirien alkuun saakka.
Saarelan tilanne ei kuitenkaan ole identtinen, sillä hänen sopimuksensa Florida Panthersin kanssa päättyy.
Heinola pelaa Lukossa lainamiehenä, mutta Saarelalla on sopimus vain Lukon kanssa.
– Kyllä mä tätä asiaa mietin, mutta jotenkaan en uskonut, että ”Allun” saaminen olisi mahdollista, koska hänellä ei ole sitä diiliä, Sahlstedt painottaa.
– Ajattelin, että hän ratkaisee tuon homman niin, että ei pelaa missään.
Rajoitettu vapaa agentti
Edelleen Saarela haluaa jatkaa uraansa kapeissa kaukaloissa, mutta sitä ennen hänen on neuvoteltava uusi sopimus.
Laitilalainen on rajoitettu vapaa agentti (RFA), joten hän ei voi vapaasti vaihtaa toiseen NHL-seuraan.
Jos Saarela saisi neuvoteltua itselleen sopimuksen muualle, Florida Panthersilla olisi halutessaan mahdollisuus vastata siihen.
Florida hankki Saarelan lokakuussa Chicago Blackhawksilta ja peluutti tätä yhdeksässä NHL:n runkosarjapelissä sekä yhdessä pudotuspelikamppailussa.
Aiemmin urallaan Saarela oli päässyt pelaamaan yhden NHL:n pudotuspelin Carolina Hurricanesissa.
– Sanotaanko näin, että viime kauden jälkeen pidän 99-prosenttisen varmana, että samaan aikaan kuin meiltä lähtee Heinola, lähtee myös Saarela, Sahlstedt toteaa.
Virta otti aiemmin mukaan treeneihin
Saarela on edustanut Lukkoa viimeksi kaudella 2016–17, mutta sen jälkeenkin hän on ollut syksyisin tuttu näky Lukon jääharjoituksissa.
Pekka Virta on antanut Saarelalle mahdollisuuden laittaa itseään kuntoon kotikaupungin liigajoukkueen mukana.
– Tämä on nyt poikkeuksellinen homma. Meillä ei ollut tarkoitusta tai tarvetta ottaa hyökkääjää, mutta kun kyseessä on ainut oman kylän NHL-pelaaja, niin olisihan se ollut tyhmää, jos näin ei olisi toimittu, Sahlstedt huomauttaa.
Suurimman osan viime kaudesta Saarela kiekkoili AHL:ssä Springfield Thunderbirdsin joukkueessa. Hän pelasi ykkösketjun laidassa, sentterinään muuan Daniel Audette.
Nyt Audette on valmiiksi Raumalla, ja molemmat pelaajat ovat jo ehtineet kehua toisensa puhki Länsi-Suomen sivuilla.
Mahdollisuus koota taas tutkapari Saarela–Audette
Virralla on halutessaan mahdollisuus istuttaa tutkapari uudelleen yhteen myös sinikeltaisessa paidassa.
Lisäksi toiseen laitaan on tarjolla Sebastian Repo, joka pelasi viime kaudella muutamia pelejä Audetten laiturina.
– Aina näissä on se, että kuka pelaa kenenkin kanssa ja kuka vetää esimerkiksi ylivoimaa, Sahlstedt miettii.
– ”Allun” kanssa on tästä asiasta jo juteltu. Kyseessä on fiksu jätkä, ja kaikesta huolimatta ykkösasia on se, että me voitamme pelejä.
Puolustaja sisään, kun Heinola lähtee
Lukko laskee, että Saarela ja Heinola ehtivät pelata 12 liigakamppailua ennen lähtöään Pohjois-Amerikkaan.
– Valmennus saa katsoa, kuka missäkin pelaa, mutta meidän pitää ajatella pitemmälle kuin niiden 12 pelin verran. ”Allu” ymmärsi yskän hyvin, Sahlstedt kertoo.
Jos ja kun Saarela pätkäsopimuksensa jälkeen lähtee, Lukko ei aio hankkia hänen paikalleen pelaajaa.
– Lähtökohta on se, että kun saadaan kausi käyntiin ja Heinola tuosta lähtee, meille tulee puolustuspäähän tarve, Sahlstedt toteaa.
Aiotko hankkia vielä jollekin pelipaikalle pelaajan ennen kauden alkua?
– En varmasti. Se on varmasti tässä, Sahlstedt linjaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.