Vuoden 2023 kuumin kysymys Raumalla kuuluu: mitä ihmettä Lukolle on tapahtunut?
Lukko oli SM-liigassa syyskauden paras joukkue. Moni ihasteli lehväslogon luisteluvoimaista pelitapaa.
Päävalmentaja Marko Virtasen ideologia keräsi suitsutusta muun muassa siitä, että Lukko harvoin vetäytyi peruuttelemaan keskialueelle. Joukkue pyrki puolustamaan paljon eteenpäin, antamaan aggressiivisesti painetta ja väsyttämään vastustajia hyökkäyspään myllytyksissään.
Kun otteluohjelma tarjosi pitkään silmänlumeeksi vielä muutaman ottelun pahimpia kilpakumppaneita enemmän, vuodenvaihteessa näytti siltä, että raumalaisjoukkue marssii ilman muuta historiansa toiseen runkosarjan voittoon.
Jopa SM-liigan toimistolla pyöriteltiin pudotuspelien ohjelmaa sen mukaan, että Lukko on runkosarjassa sijoilla 1–2.
Kevään tosipelien alettua Lukko ei ole tahtonut voittaa enää ketään.
Tuloksellinen syöksykierre alkoi runkosarjan lopulla helmi-maaliskuussa. Pelicans-tappiosta 14. helmikuuta laskien Lukko on hävinnyt nyt 13 viimeisestä ottelustaan 11.
Ei voi kuin toistaa kysymyksen. Mitä ihmettä Rauman Lukolle oikein on tapahtunut?
Lukon päävalmentajalta, pelaajilta tai seurajohdolta on turha odottaa syväanalyyseja ainakaan kesken pudotuspelien. Ja vaikea tyhjentävää vastausta olisikaan antaa.
Jää paikallismedian tehtäväksi pohtia ja spekuloida. Tässä muutama mahdollinen syy romahduksen takana.
1 Syksyn kupla puhkesi tai tuuri kääntyi
Sattuma vaikuttaa jääkiekossa enemmän kuin kenties missään muussa pallopelissä.
Lukon peli perustui lopulta syksylläkin siihen, että joukkue piti vastustajan pienissä maalimäärissä ja puristi itse maalin tai pari enemmän. Isossa kuvassa Lukko ei missään vaiheessa mässäillyt maaleilla tai korkeilla maaliodottamilla.
Kuinka monta peliä Lukko voitti syksyn ja talven mittaan ”rutiinilla” tai ”taistelulla”? Mitä jos kysymys olikin vain siitä, että maalivahti Artjom Zagidulinin huippuotteet, yltiöpäinen tehokkuus maalipaikoissa tai puhdas tuuri käänsivät marginaalit Lukon puolelle?
Toisaalta sattuman merkityksen voi kääntää toisinkin päin. Onko Lukko pelannut viime viikkoina lopulta niin umpisurkeasti kuin tulokset antavat ymmärtää?
Ei ainakaan pudotuspelien IFK-sarjassa.
Fakta on kuitenkin se, että maaleja ei ole syntynyt. Lukon tehtyjen maalien keskiarvo viimeiseen kuukauteen on aivan käsittämättömän huono: 1,20.
Lue lisää: Lukko sai tappioputkensa poikki ja johtaa sarjaa, mutta nykyvire luo kevään ylle kysymysmerkkejä – näin kiperiin kysymyksiin vastasi tärkeän maalin tehnyt Linus Nyman
2 Vastustajat ovat oppineet pelaamaan Lukkoa vastaan
Runkosarjan ykkösellä on aina maalitaulu selässä. Muut joukkueet saivat ekstralatausta jo pelkästään sarjajohtajan kohtaamisesta, mutta Lukon peliä myös analysoitiin ympäri Suomen tarkemmin kuin monen muun joukkueen.
Ehkä vastustajat oppivat purkamaan paremmin Lukon tavaramerkkipainetta tai välttämään sen alle joutumista.
Ehkä altavastaajat hoksasivat, miten keskustan tukkimalla Lukon saa painettua pyörimään vaarattomille alueille.
Ehkä vastustajat ovat oivaltaneet paremmin hetket, jolloin Lukolle kannattaa antaa painetta.
Joka tapauksessa Lukon paineistava ja kiekollinen identiteetti on murtunut keväällä.
3 Loukkaantumiset sekoittivat pelin ja söivät tehot
Lukon päävalmentaja Marko Virtanen on selittänyt helmi-maaliskuun heikompaa jaksoa erityisesti sairasteluilla ja loukkaantumisilla.
Ulkopuolelta on hankala arvioida, pilasiko esimerkiksi helmikuussa joukkueen läpi pyyhkäissyt koronaepidemia jonkun pelaajan loppukauden.
Varmasti on totta, että jatkuva pelaajien vaihtuminen tai puuttuminen häiritsee ketjujen yhteispeliä ja harjoittelua.
Jos ketjua johtaa poissaolojen takia viikkotolkulla koko kaudella 1+0=1 tehopistettä tehnyt sentteri, niin kuinka realismia on, että se alkaa yhtäkkiä sylkeä maaleja?
Sekin on selvää, että syksyllä pistepörssiä johtanut kapteeni Anrei Hakulinen ei ole ollut entisensä sen jälkeen, kun loukkasi kätensä marraskuun EHT-turnauksessa.
Yksittäisistä pelaajista juuri Hakulisen merkitys Lukon voittokulussa oli valtava, sillä hän oli joinakin kuukausina tekemässä tai alustamassa yli puolta joukkueen maaleista.
Loukkaantumisten taakse meneminen maistuu kuitenkin liian helpolta selitykseltä. Niitä on kauden mittaan jokaisella joukkueella.
Lue lisää: Lukon tilanne runkosarjan loppusuoralla on mielipuolisen kaksijakoinen – näin päävalmentaja vastasi kysymyksiin joukkueen tilasta
Lue lisää: Puolustaja paljasti, mikä tauti Lukkoa riivaa – Tappara-valmentaja taas oli hövelillä tuulella: "Lukko voisi pelata CHL-finaalissa"
4 Pelityyli uuvutti joukkueen ja peluutus ykkösvahdin
Päävalmentaja Virtanen avasi syksyllä Länsi-Suomen haastattelussa vähän laajemmin jääkiekkoajatteluaan. Virtanen kertoi muun muassa, että hänen peli-ideologiansa haaste on se, että luisteluvoimainen peli vaatii kovakuntoisen ja luisteluvoimaisen neljän sylinterin joukkueen.
Ehkä joukkue ei pystynyt toteuttamaan kuluttavaa pelityyliä läpi raskaan runkosarjan?
Väsymys-kortti ei vain täsmää siihen, että useammissa heikon jakson tappiopeleissä Lukko on hyökännyt ja painostanut lopussa kuin vimmattu. Miksi vasta lopussa?
Lisäksi Lukolla on kuormituksia ja palautumisia miettimässä valtakunnan lähes parhaat voimat suorituskykyvalmentaja Harri Hakkaraisesta lähtien. Pelaajien sykkeitä seurataan ottelujen aikanakin, ja matkustusohjelmat on mietitty viimeisen päälle.
Se taas on oma lukunsa, peluuttiko Lukko jälleen ykkösmaalivahti Artjom Zagidulinin puhki, kuten viime keväänä.
Venäläinen aloitti runkosarjassa 52 peliä ja tuli penkiltä sisään yhdessä. Se oli liigavahdeista eniten.
Urheilujohtaja Kalle Sahlstedt kyllä vakuutteli tammikuussa, että Lukko on ottanut opikseen viime kaudesta, eikä Zagidulin saa nyt nuupahtaa.
– Kyllä me yritämme valmennuksen ja Hakkaraisen Harrin kanssa olla todella järkeviä tuon kuormituksen kanssa. Mietimme tarkkaan, missä vaiheessa tulee treenijaksoja.
Lue lisää: Lukko pestasi kaiken kokeneen Harri Hakkaraisen linjaamaan fysiikkavalmennustaan uusiksi – "Vähintään yksi parhaista"
Lue lisää: "Tuo on se minun ajatteluni jääkiekosta, mihin peli rakentuu" – Lukon päävalmentaja analysoi Länsi-Suomen kysymyspatterissa alkukautta, raottaa pelifilosofiaansa ja joutuu vastaamaan uteluihin sopimusneuvotteluiden tilanteesta
Lue lisää: Miksi Lukon ykkösveskari ei lähde vieraspelireissulle, mille pelipaikalle vielä haetaan vahvistuksia? – urheilujohtaja Kalle Sahlstedt vastaa
5 Joukkueen rakentaminen epäonnistui
Loukkaantumisista ja väsähtämisestä puhuttaessa voi ottaa esiin senkin, miten joukkueen rakentaminen lopulta onnistui.
Urheilujohtaja Kalle Sahlstedt kokoaa Lukon joukkuetta mielellään niin, että satsaa paukut laatuun, eikä laajuuteen.
Lukolla olisi ollut vielä varaa tuoda joukkueeseen ainakin leveyttä, mutta Sahlstedt halusi pitää riman korkealla hankintojen suhteen. Hän ei halunnut ostaa pelaajia katsomoon.
Länsi-Suomen tietojen mukaan Lukko kyllä etsi vielä puolustaja Shaun Heshkan hankinnan jälkeen hyökkääjää aivan helmikuun siirtorajan loppusuoralle, mutta esimerkiksi JYP ei halunnut luopua pelaajistaan.
Jos pitäisi sanoa, mistä Lukon joukkue jäi pahiten vajaaksi, ehkä vastaus olisi se Sahlstedtin kesällä lupailema supersentteri. Lukon keskikaista on työteliäs ja luotettava, mutta ei kovin tehokas.
Syyskuussa Raumalle tullut Gabriel Fontaine on SM-liigaan ihan kelpo vahvistus, mutta ei mikään pehmeäkätinen kiekonjakelija. Ehkäpä yskinyt ylivoimapeli tai Josh Kestnerin tyylinen maalintekijä olisivat tarvinneet pelintekijävirtuoosia.
Epäonnistuneen kauden jälkeen Sahlstedtia olisi helppo kritisoida, mutta olen kaikesta huolimatta sitä mieltä, että urheilujohtaja kasasi paperilla ihan mitalijoukkueen palikat.
Ensi kaudella Sahlstedtin on mietittävä joka tapauksessa enemmän myös leveyttä, sillä Lukko pelaa jälleen myös CHL:ssä.
Lue lisää: Kalle Sahlstedt lupailee Lukolle vielä kovaa sentterihankintaa: "Jos haluaa olla Suomen paras..."
Lue lisää: Kättä taskuun! Lukon pelaajabudjettiin merkittävä lisäys – näin Kalle Sahlstedt kommentoi kuumaa sentteriperunaa
Lue lisää: Kalle Sahlstedt oli varovainen kommenteissaan pestaamastaan kanadalaishyökkääjästä, mutta toivoi salaa jotakin, mikä myös toteutui – "Hän on voittava sentteri tähän liigaan"
Lue lisää: "Ei Lukko kukka tul", mutta tuli sittenkin – Kalle Sahlstedt kertoo, miksi uusi puolustaja ei riko mestaruutta tavoittelevan joukkueen harmoniaa
6 Joukkue menetti uskon valmentajaansa
Urheilusanomat julkaisi hiljattain (11/2023) Marko Virtasesta ison henkilökuvan.
Jutussa taustahaastateltavat kuvailivat Lukon päävalmentajaa erittäin analyyttiseksi ja ahkeraksi ammattilaiseksi, joka jaksaa perehtyä todella tarkasti pelin yksityiskohtiin.
Virtanen näyttäytyy julkisuudessa totisena ja vakavailmeisenä miehenä, joka puhuu asiallisesti asiaa. Jutun mukaan kyseessä on eräänlainen valittu ”gameface”, ja valmentaja osaa heittäytyä kaverien kesken huumoriveikoksikin.
Se jutusta ei selvinnyt, millainen koppipersoona- ja karisma Virtasella lopulta on.
Ovatko analyyttisyys, loputtomat videosulkeiset ja negatiivinen palaute uuvuttaneet pelaajat kauden mittaan? Ovatko avainpelaajat alkaneet ottaa pelillisiä erivapauksia tai alkaneet luistaa sovituista asioista niin, että peli on mennyt sekaisin? Haikaileeko joku jo paremman sopimukseen perään muualle?
Se on ainakin ollut selvästi nähtävissä, että joukkue on ollut tuskastunut ja turhautunut: pelaajat ovat paiskineet vaihtoaition ovea ja iskeneet mailoja säpäleiksi.
Onko se heijastuma kopin kireästä tunnelmasta vai luonnollinen seuraus tappioista ja oman pelin sakkaamisesta?
Kaikkea on niin helppo verrata mestaruuskevääseen 2021. Teho-osastolta puikkoihin palanneen Pekka Virran vaikutus Lukon peliin oli aivan valtava.
Esimerkiksi kun Tappara oli tasoittanut voitot välieräsarjassa 1–1:een, usko Lukon pukukopissa oli horjumassa. Kuuleman mukaan nimenomaan Virta palautti mestaruusjunan raiteilleen alleviivamalla oman identiteetin perusasioita.
Jotain tuollaista vaadittaisiin nyt Marko Virtaselta. Tai olisi jo vaadittu.
Virtasen eduksi on mainittava, että koronarypästen rikkomalla kaudella 2021–22 hän johti hankalien jaksjen jälkeen Lukon ennätykselliseen 12 ottelun voittoputkeen ja sai joukkueen pelaamaan pudotuspeleissä kauden parasta viisikkopeliä. Silloin epäinhimmillinen otteluohjelma ja tuleva mestari Tappara olivat vain liikaa.
Lue lisää: Hankalan jakson keskellä tarpovan Lukon päävalmentajalta yllättävä kommentti – "Meillä on vähän kahden kerroksen väkeä suoraan sanoen"
7 Kärkipelaajat ja ylivoima vaeltelevat varjojen mailla
77 minuuttia ja 28 sekuntia ylivoimaa, tuloksena yksi tehty maali!
Lukon ylivoimapeli on ollut aivan järkyttävässä umpisolmussa sen jälkeen, kun Shaun Heshka tuli helmikuun siirtotakarajalla ylivoimakoostumuksiin Sportista. Ajallisen yhteyden täytyy olla vain sattumaa, sillä pelkästään Heshkan vika asia ei voi mitenkään olla.
Tehottomuuden tuska kuristaa useampaa kärkipelaajaa viisikkopelissäkin.
Vuoden 2023 tehoja niiltä kärkimiehiltä, joiden pitäisi kärkikentissä ja ylivoimilla ratkaista pelejä Lukolle.
Josh Kestner 24 peliä: 6 maalia.
Thomas Gregoire 28 peliä: 6 maalia.
Julius Mattila 26 peliä: 5 maalia.
Sebastian Repo 24 peliä: 5 maalia.
Anrei Hakulinen 26 peliä: 4 maalia.
Gabriel Fontaine 23 peliä: 4 maalia.
Tarmo Reunanen 28: 4 maalia.
Jere Karjalainen 27 peliä: 3 maalia.
Linus Nyman 27 peliä: 3 maalia.
Ihan vertailun vuoksi muutaman HIFK:n kärkipelaajan saldo samalta aikaväliltä.
Iiro Pakarinen 30 peliä: 20 maalia.
Kristian Vesalainen 30 peliä: 14 maalia.
Eetu Koivistoinen 27 peliä: 11 maalia.
Roni Hirvonen 27 peliä: 9 maalia.
Juha Jääskä 28 peliä: 8 maalia.
IFK-tähdet Pakarinen, Vesalainen ja Koivistoinen ovat tehneet tänä vuonna kolmestaan enemmän maaleja kuin kaikki Lukon ykkös- ja kakkoskenttien pelaajat yhteensä.
Vaikka Lukon peli ei ole ollut parhaassa terässä, eikä Artjom Zagidulininkaan koppi ole tarttunut ihan samalla tavalla kuin alkukaudesta, huonommankin jaksonsa aikana Lukko on pystynyt pitämään maalimäärät omassa päässä kohtuullisina.
Koska Lukko ei päästä paljon maaleja, heikompikin peli voisi riittää voittoon, jos kärkipelaajat tekisivät joskus edes vahingossa maaleja.
Lue lisää: Miksi Lukolla on ollut vaisumpi vaihe? Voiko kärkipelaajilta vaatia enemmän maaleja? – näin vastasi kahden mestaruuden mies
Lue lisää: Päävalmentaja, profiilihyökkääjä, kannattajat ja tämä kuva Ässät-pelistä ovat samaa mieltä Lukon suurimmasta ongelmasta: "Se on sellaista pelleilyä"
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.