Antti Raanta otti tuntumaa Gottippäi-hyväntekeväisyysgolfin vetonaulaksi lahjoitettuun sähköpyörään. Rauman ainoalle NHL-pelaajalle on tehnyt raskaan kauden jälkeen todella hyvää viettää kesää kotimaisemissaan ja vetää happea jääkiekosta. Golfiakin on tullut pelattua. Kuva: Juha Sinisalo
Heinäkuun viimeisenä perjantaina pelattava Gottippäi-golf on Antti Raannalle vähän kuin Pitsiturnaus joskus aiemmin. Kun hyväntekeväisyystapahtuma on järjestetty, Raanta tietää, että on aika kääntää kunnolla katseet tulevaan kiekkokauteen.Raanta on saanut kesällä kotimaisemissaan kaivatun parin kuukauden irtioton jääkiekkojen torjumisesta. Arizonassa neljättä NHL-kauttaan pelannut maalivahti palasi perheineen Raumalle toukokuun lopulla.
Kesään on kuulunut paljon perinteistä ja tuttua: 4- ja 1,5-vuotiaiden lasten kanssa touhuilua, mökkeilyä, golfia, kaverien näkemistä ja harjoittelua, mutta jotain uuttakin. Raanta kehuu nimittäin vuolaasti laitepilatesta, johon hän pääsi tutustumaan Euroopan asianhoitajansa Jukka Vienosen kautta.
– Jo muutaman kerran jälkeen tuntuu, että kriittiset jutut, nivuset ja lonkat, ovat menneet parempaan päin. Nehän ne suurimmat murheenkryynit ovat tässä pari kolme vuotta olleet, Raanta kertoo.
Loukkaantumiset jälleen riesana
Pilates on kehon tärkeiden tukilihasten jumppaa. Laitepilateksessa liikkeet tehdään eräänlaisen kiskon päällä maaten.Raanta on ajanut tekemään keskivartalojumppaa Lohjalle saakka, mutta se on sopinut hyvin aikatauluihin.
Samalla hän on voinut piipahtaa fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuoren treeneissä Helsingissä. Yrjövuori oli STT:n paljastusjutun jälkeen tovin tittelikohun keskiössä, mutta Raannan yhteistyö hänen kanssaan jatkuu jo toista vuotta.
Kaiken vähdin lopputulemana Raannan olisi tarkoitus pystyä pelaamaan jälleen ehjä NHL-kausi, missä seurassa se sitten tapahtuukin. Raannan NHL-uran 198 runkosarjapelin yhteenlaskettu saldo – 93 otteluvoittoa, torjuntaprosentti 91,9 ja maalikeskiarvo 2,46 – ei ole hullumpi.
Jos katsotaan vain Arizonassa pelatun viimeisen neljän kauden ottelumääriä (47, 12, 32, 12), päästettyjen maalien keskiarvoa (2.24, 2.88, 2.63, 3.36) tai torjuntaprosenttia (93.0, 90.6, 92.1, 90.5), ongelman luonne alkaa paljastua. Raanta on kärsinyt niin paljon loukkaantumisista, että ne ovat vieneet torjuntavireestäkin parhaan terän.
– Ei ole mitään kauhean siistiä hommaa, kun vammoja tulee kerran kaksi kuukauteen. Ehtii pelata pari kolme peliä, ja sitten onkin taas viikko huilia, Raanta huokaa.
– On tullut mietittyä, miten pieniä venähdyksiä sun muita voisi mahdollisimman hyvin välttää. Jos tarvitaan leikkausta, niin sillehän ei sitten voi mitään.
Ei enää kaikki mulle nyt heti
Raumalainen lähti Pohjois-Amerikkaan keväällä 2013 Porin Ässissä voitetun SM-kullan ja hyvien MM-kisojen jälkeen.
Hän on edustanut Chicago Blackhawksin, New York Rangersin ja Arizona Coyotesin organisaatioita. Nyt edessä on uusi osoite, sillä viimeinen vuosi 12,75 miljoonan dollarin kolmevuotisesta sopimuksesta Coyotesin kanssa päättyi kuluneeseen kauteen. Raannat laittoivat jo Arizonan talonsakin myyntiin.
– Se kortti näyttää katsotulta. Viime kauden treidirajalla oli jo aika lähellä siirto pariin paikkaan. Mutta turha niitä on sen enempää vatvoa, nyt on edessä uusi kausi ja uudet kujeet.
Tietoa Raannan seuraavasta seurasta saattaa olla luvassa jo keskiviikkona, kun NHL:n vapaiden pelaajien siirtomarkkinat virallisesti aukeavat. Veskarin uudeksi kujeilupaikaksi on väläytetty amerikkaismediassa ainakin Carolina Hurricanesia.
Raanta on tietoinen huhumyllystä, mutta odottaa rauhassa, mitä hänen agenttinsa Kevin Epp on saanut aikaiseksi.
– Kun ensimmäisen vuoden jälkeen lähdin Chicagosta, ei ollut kesäkuun alussa diiliä seuraavaksi kaudeksi mihinkään ja kauhea paniikki päällä. Kun tulee ikää, oppii käsittelemään asioita. Ei ole enää sellainen kaikki mulle nyt heti -periaate, Raanta naurahtaa.
Vielä nälkää näyttää Pohjois-Amerikassa
Eurooppaan paluun aika ei ole vielä.
– Kun ei ole päässyt pelaamaan ja esittämään sitä omaa parastaan, on tullut mietittyä vähän kaikkia asioita. Nyt kun on saanut kesän olla kotona ja saanut kiekkoa pois mielestä, on vahvistunut ajatus, että haluan vielä näyttää. Jos on kysyntää, niin haluan saada NHL:ssä ehjiä hyviä kausia ja lunastaa sitä potentiaalia, mitä omasta mielestäni voisi vielä löytyä.
Raanta täytti toukokuussa 32 vuotta.
– Enemmän kausia tässä on jo takana kuin edessä. Voittamisen takiahan tätä tehdään, joten olisi hieno pääsät johonkin sellaiseen paikkaan, missä on mahikset mennä ihan loppuun asti.
Aika Arizonassa oli enemmän tai vähemmän kissa ja hiiri -leikkiä pudotuspeliviivan kanssa, jos sitäkään. Raanta on pelannut urallaan viisi pudotuspeliottelua.
– Ei ole kovin mukavaa pelata 82 peliä, ja ottaa niistä 75 prosenttia päähän. Joka ilta ei voi seisoa päällään ja tehdä urotekoja, vaikka kyllä niitäkin pitää olla joskus valmis tekemään, jos saa vielä mahdollisuuden näyttää.
Lukon kultaiset minuutit FaceTime -puhelun välityksellä
Antti Raanta on raumalainen Lukon kasvatti. Niinpä Lukon voittama Suomen mestaruus 58 vuoden tauon jälkeen hyväili hänenkin sisintään.
– Varmalta ja luotettavalta teksti-tv:ltä katselin tuloksia kauden mittaan. Harmi, ettei tullut nähtyä pelejä niin paljon, sillä eihän jostain neljän minuutin maalikoosteesta saanut pelistä paljoakaan kuvaa, Raanta toteaa.
Ratkaisevan finaalin viimeiset minuutit Raanta sai nautiskella suorana. Hänen Anna-vaimonsa vanhemmat tarjoilivat kultaiset hetket FaceTime-puhelun välityksellä.
– Ja Ramonasta kuuntelin, mitä se Risto (Leino) kossuttelee siellä.
Nykyteknologian välityksellä Raanta pääsi vilkaisemaan myös Lukon mestaruusjuhlia. Päätelaitetta kultahumussa piteli Raannan hyvä kaveri, huoltaja Juho Rakkolainen, joka puolestaan pääsi mukaan Ässien mestaruusjuhliin 2013. Toinenkin Lukon huoltaja saa kunniamaininnan.
– Olen tyytyväinen paitsi joukkueen myös raumalaisten puolesta, että vihdoin saatiin homma maalin asti. Ehkä Koskisen Mattikin mestaruuden ansaitsi, monta kahvikuppia on Mattikin matkalla juonut, Raanta kehui aurinkokunnan tiettävästi parasta kahvinkeittäjää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.