Jos NHL-kausi päättyi Arizona Coyotesin osalta 70 runkosarjaotteluun, Antti Raanta ei ollut siihen täysin tyytyväinen.
– Omaan makuun vuoristorataa oli liikaa. Välillä tuntui, että kulkee ja pystyn auttamaan joukkuetta voittoon, mutta seuraavassa pelissä saattoi mennä pari helppoa maalia, joiden takia olimme koko pelin takaa-ajoasemassa, Raanta kertaa.
Tilastot, kuten torjuntaprosentti 92,1 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,63, eivät ole kelvottomat.
Suurempi murhe Raannalle olivatkin jälleen loukkaantumiset. Kausi alkoi takamatkalta polvivamman ja 11 kuukauden pelitauon takia, ja kauteen mahtui myös liuta pikkuvammoja.
– Nyt pitää koittaa selvittää syyt, miksi paikat ovat hellänä ja keskittyä siihen, ettei tarvitsisi koko ajan olla sairastuvalla tai hoitopöydällä valittamassa.
Silti kauden ottelumäärä (33) on toiseksi suurin Raannan seitsenvuotisella NHL-uralla. Chicagossa tai New Yorkissa Raanta oli tosin kakkos- tai kolmosveskarina. Arizonaan hänet hommattiin ykkösvahdiksi, mutta Darcy Kuemper horjutti ainakin hetkeksi tuota asemaa.
Maalikuussa 31 vuotta täyttävällä Raannalla on Coyotesin kanssa vielä vuosi jäljellä kolmevuotisesta ja 12,75 miljoonan dollarin sopimuksestaan.
– Kai joku ilmoittaa, jos kesän aikana jotain tapahtuu. Sikäli olisi kiva jatkaa siellä, että kelien puolesta kelpaa ja joukkuekin on päässyt vuosi vuodelta lähemmäs pudotuspelitavoitetta, Raanta sanoo.
Tiettyä mielenrauhaa sopimus kuitenkin tuo.
– Vaikka pelipaikkaa ei välttämättä tiedä, niin onhan se aina rauhallisempaa mennä viheriölle pelaamaan golfia kuin jos sopimusta ei olisi ollenkaan taskussa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.